Perjantaina koulun jälkeen nukuin ihanat kahden tunnin päikkärit. Viikon aikana kertynyttä univelkaa piti vähän tasoitella ennen kun lähdin leffaan. Käytiin katsomassa Shutter Island mikä oli aika yllättävä, tykkäsin. Leffan jälkeen lähdettiin Trianguloon juhlimaan yhden luokkalaisen synttäreitä porukalla. Oli varattu joku vip-tilan tapanen jonkun baarin yläkerrasta, siellä sit hengailtiin ja syötiin älyttömän hyvää suklaakakkua! Juttelin hirmusti portugaliksi ja mun portugalia kehuttiin.
Lauantaina aamupalan jälkeen lähdettiin jonkun perhetutun luokse churrascoon. Ne asuu Marúipen asuinalueella, mikä vähän köyhempää aluetta. Mun asuinalue, Praia do Canto, on täynnä korkeita kerrostaloja ja kalliita vaateliikkeitä, kun Marúipessa taas oli sekatavarakauppoja ja kapeita katuja. Myös churrasco oli tosi erilainen kun mitä Praia do Cantossa on tottunut. Normaalisti on tottunut siihen, että kaikki syödään valkoisilta lautasilta huolellisesti veitsellä ja haarukalla ja paperia kuuluu ja puheenaiheet lähinnä sitä, että minne ollaan menossa lomalla ja mikä juhla on seuraavaksi. Tuolla kuitenkin yksikin nainen lappasi salaattia kämmenelle ja siitä suuhun ja kyseli tyttäreltään, että meinaako tämä mennä tänään favelaan. Ihan erilaista.
Kun oltiin matkalla churrascosta kotiin, niin multa kysyttiin että tahdonko lähteä Marcellon ja Pedron kanssa Trivelaan johonkin show'hun. Ihan kun mulla muka olisi ollut parempaakaan tekemistä.. Lähdin tietysti. Kyseessä oli micareta, iso juhla ulkona aidatulla alueella, karnevaalityyppinen juttu.
Sisäänpääsy tonne oli kallis, 120 reaisia, eli karkeasti laskettuna joku 50 euroa. Oli se kyllä sen arvosta.. Lipun lisäksi sai paidan, joka piti laittaa päälle. Kiittelin itseäni että olin laittanut päälle mustan topin, jonka päälle sen kokoa Grande olevan mustan paidan sai laitettua hyvin, kun leikkasi kaula-aukon suuremmaksi ja sitoi helman lantiolle. Tuolla oli kauhea määrä ihmisiä ja tunnelma oli todellakin tiivis, kuuma ja kostea. Kaikki tanssi ja piti hauskaa. Kyllä siellä ihmisillä alkoholiakin kului, mutta ei näkynyt ketään joka olisi ollut prseet olalla, kuten Suomessa. Jos bändi alkoi soittaa hyvää biisiä, niin ihmisten oli pakko pomppia vaikka se meinasikin sitä että puolet mahdollisesta juomasta lentää ympärillä olevien reisille. Suomessa muistelisin ihmisten varjelleen juomiaan viimeseen asti..
Tuolla viihdyttiin koko sen ajan mitä se kesti, eli noin 6h, kotona oltiin kahden jälkeen. Jalat rakoilla ja tukka hiestä märkänä. Oli kivaa.
Sunnuntai meni kotona enemmän ja vähemmän kipeänä. Nyt on kuitenkin jo parempi olo.
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiva kun näet toisenlaistakin elämää siellä. Sunnuntaina kipeänä? Rakkojen takia vai mahdollisten juomien...?
VastaaPoistakyllä elämä yhtä juhlaaaaa----mutta aikansa kutakin.nyt ilo irti kun se on mahdollista!
VastaaPoistamutta varo noita "kipeitä päiviä"?
hienot bailut.siellähän se perä pienenee kun jaksaa lantiota heiluttaa......kai se vielä pysähtyy kun lantio pysähtyy????????????????hahhaa...
''siellähän se perä pienenee kun jaksaa lantiota heiluttaa......kai se vielä pysähtyy kun lantio pysähtyy????????????????hahhaa...'' Voi miten tolle nauroinkaan :DDDDDDDDD hahah. ehdottomasti päivän paras heitto!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSounds SuperCool!!! :DD:
VastaaPoista