Perheestä, kielen oppimisesta ja hintatasosta kun kyseltiin, niin tässä nyt niistä! :)
Mun perhe täällä on aivan ihana. IHANA. Siihen siis kuuluu hostveli Pedro 15-vee, isä Oscar, äiti Inês ja koira Nina.
Hostisä on tosi hauska, on aina heittämässä läppää ja puhuu mulle paljon. Se aina koittaa opettaa mulle jotain uutta portugaliksi. Se puhuu myös jonkin verran englantia, tosin yhtä hitaasti kun minä portugalia, haha. Perheestä puhun pain kanssa eniten, sille on jotenkin helppoa puhua portugaliksi.
Pedron kanssa en nyt sen kummemmin puhu, joskus tietty jotain mutta ei mitään erikoista. Pedro on tosi kiltti ja kohtelias ja osaa olla hauskakin. Sen kanssa on helppo tulla toimeen. Pedron kanssa oon pari kertaa ollut jossain, mutta en sen enempää, sillä on omat kaverinsa ja mulla omat. Ja niin on hyvä. Vaikka ollaan samassa koulussa, niin en nää sitä siellä juuri ollenkaan. Pedro on lähdössä myös vaihtoon, elokuun aikoihin hän suuntaa YFUn kautta Saksaan ja mä jään tänne ainoaksi lapseksi.
Hostäiti Inêstä moni koululainen, jotka sen tuntee, on kuvaillu sanalla täydellinen. Se ei käy töissä, joten on kotona kotiäitinä ja on aina valmiina kyysäämään jonnekin. Ei puhu juurikaan englantia ja puhuu todella nopeasti joskus ja usein juurikin mãen jutut menee multa ohi. Mutta on tosi ihana, hymyilee aina!
Ihan ekoista päivistä asti oon tykännyt perheestäni hirmusesti ja viihdyn näiden luona tosi hyvin. Tänne on ollut tosi helppo kotiutua ja ihan hyvin kehtaa aamuisinkin nuhjuisena tukka pystyssä mennä aamupalalle (muistan joskus jossain lukeneeni, että joku olisi tuota pohtinut). Mulla on perheessä aikalailla samat säännöt kuin Pedrolla, mutta ilmesesti vähän löysemmät esim. kotintuloajat koska oon vähän vanhempi.
Sukukin on tullut tämän vähän yli kuukauden aikana tutuksi ja sekin tuntuu jo omalta. Isoisä on lupautunut opettamaan mua tekemään pâo de queijoa heti kunhan osaan portugalia hieman paremmin!
Perheenvaihto on kamala ajatus, olisi kauheeta joutua pois näiden luota. Tällä hetkellä moiseen ei todellakaan ole tarvetta eikä mieleen tule yhtäkään syytä miksi se olisi edessä tulevaisuudessakaan.. Mutta eihän sitä koskaan voi tietää mitä tapahtuu.
Tänne lähtiessä osasin portugalia sen verran, että pystyin sanomaan olevani Netta ja suomalainen ja kysymään kuulumisia. Tuon lisäksi sanavarastoon kuului joitain satunnaisia sanoja. Ensimmäisen viikon ajan olin aivan hukassa. Kaikki oli uutta; ihmiset, kulttuuri, kieli, tavat, ympäristö, sää, ruoka, KAIKKI. Se sai aivot käymään ihan ylikierroksilla ja vaikka mulla olikin kielikurssi neljän päivän ajan, tuntui ettei mitään jäänyt päähän. Riossa hostsisko saattoi kertoa mulle sanan, mutta en enää muistanut sitä 10 sekunnin päästä. Se oli ihan kamalaa!
Kaikki rauhottui kuitenkin nopeasti kun pääsin Vitóriaan ja kieltä alkoi oppimaan enemmän. Joka päivä ymmärsi vähän enemmän kun edellisenä ja tiesi kyllä suunnilleen mitä tapahtuu ja minne ollaan menossa, kun joku kertoi. En juurikaan opiskellut, mitä nyt joskus selailin portugalin oppikirjaa ja tarkistin tietty usein sanoja sanakirjasta.
Nykyään, näin vähän yli kuukauden jälkeen, pystyn esim. koulussa osallistumaan keskusteluun luokkalaisten kanssa enemmän tai vähemmän ja ymmärrän jo paljon. Oppitunneistakin tajuan jo jotain silloin kun jaksan kuunnella, useimmiten kuitenkin keskityn mieluummin johonkin muuhun. Osan tunneista käytän siihen, että kirjotan portugaliksi lauseita vähän päiväkirjatyyliin ja niitä luokkalaiset auttaa korjaamaan. Vajaa pari viikkoa sitten kirjoittelin lauseita tyyliin "ontem eu comi arroz e frango", mutta nykyään saan aikaiseksi jo monimutkasempiakin juttuja ja paljon enemmän tekstiä. Osaan taivuttaa säännölliset verbit ja useita epäsäännöllisiä, osaan kertoa menneestä, nykyisestä ja tulevasta, osaan vertailla asioita, numerot ja sanoja osaan, noh, jonkin verran. Usein rustailen listoja sanoista jotka koen hyödyllisiksi ja aina kun tulee mieleen sana, jota oon joskus pohtinut, niin etsin sen heti sanakirjasta ja laitan ylös. Kirjottelemisen lisäksi päivät kuluu siinä kun kyselen luokkalaisilta miten sanotaan se ja se portugaliksi, haha. Kysyn tosi paljon asioita koko ajan ja Lucas meinaa välillä tympääntyä siihen, ei tosin yhtä paljon kun siihen et kysyn kelloa koko ajan, haha. Ja kaiken kyselen siis portugaliksi.
Käyn portugalin kurssilla yliopistolla kaksi kertaa vikossa, 90min kerrallaan ja se on kyllä auttanut paljon. Välillä tahti vaan on hieman hitaahkon puoleinen, kun taso on todella vaihteleva ja eilenkin kurssille tuli vielä uusia, vaikka kurssi alkoi jo 4.2. Hiljaa kuitenkin hyvä tulee..
Hintataso täällä on, öö, aika halpa? Riippuu tietty mistä ostaa ja mitä. Hedelmät ja ruoka yleensäkin aika halpaa. Oon täällä ostellut niin vähän mitään että vaikea sanoa mitään tarkkoja hintoja! Postikortit maksaa 1 realin, eli 40 senttiä, kokiksen saat noin 2 reaisilla eli vajaalla eurolla ja Burger Kingissä saat kahdet ranskalaiset, kaks puolen litran limua ja megahampparin vajaan 25 reaisin eli kympin hintaan. Puolikas kana teriyaki maksaa subissa 3,5 euroa ja bussilla matkustat parilla reaisilla. Merkkifarkut, jotka ostin koulua varten maksoi vajaa 130 reaisia eli 52 euroa. Kunhan oon enemmän pyörinyt täällä, niin voin vähän paremmin kertoa hinnoista!
olen iloinen puolestasi että kaikki mennyt niin hyvin ja kielitaito karttuu loistavaa vauhtia!
VastaaPoistaon mielenkiinoista luettavaa nää sun storit.
merkkivaatteet on näköjään kalliita sit sielläkin. Ja subit yms. aikalailla Suomen hinnoissa.Parin kk:n päästä puhut kieltä jo varmaan lähes täydellisesti, sen verran hyvin tuntuu menevän "jakeluun".Terkkuja perheelle!
VastaaPoista