Suomalaistytön vuosi samban, karnevaalien ja jalkapallon maassa keskellä vierasta latinokulttuuria ja uutta kieltä.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Viikonloppu

Perjantaina koulun jälkeen nukuin ihanat kahden tunnin päikkärit. Viikon aikana kertynyttä univelkaa piti vähän tasoitella ennen kun lähdin leffaan. Käytiin katsomassa Shutter Island mikä oli aika yllättävä, tykkäsin. Leffan jälkeen lähdettiin Trianguloon juhlimaan yhden luokkalaisen synttäreitä porukalla. Oli varattu joku vip-tilan tapanen jonkun baarin yläkerrasta, siellä sit hengailtiin ja syötiin älyttömän hyvää suklaakakkua! Juttelin hirmusti portugaliksi ja mun portugalia kehuttiin.

Lauantaina aamupalan jälkeen lähdettiin jonkun perhetutun luokse churrascoon. Ne asuu Marúipen asuinalueella, mikä vähän köyhempää aluetta. Mun asuinalue, Praia do Canto, on täynnä korkeita kerrostaloja ja kalliita vaateliikkeitä, kun Marúipessa taas oli sekatavarakauppoja ja kapeita katuja. Myös churrasco oli tosi erilainen kun mitä Praia do Cantossa on tottunut. Normaalisti on tottunut siihen, että kaikki syödään valkoisilta lautasilta huolellisesti veitsellä ja haarukalla ja paperia kuuluu ja puheenaiheet lähinnä sitä, että minne ollaan menossa lomalla ja mikä juhla on seuraavaksi. Tuolla kuitenkin yksikin nainen lappasi salaattia kämmenelle ja siitä suuhun ja kyseli tyttäreltään, että meinaako tämä mennä tänään favelaan. Ihan erilaista.

Kun oltiin matkalla churrascosta kotiin, niin multa kysyttiin että tahdonko lähteä Marcellon ja Pedron kanssa Trivelaan johonkin show'hun. Ihan kun mulla muka olisi ollut parempaakaan tekemistä.. Lähdin tietysti. Kyseessä oli micareta, iso juhla ulkona aidatulla alueella, karnevaalityyppinen juttu.



Sisäänpääsy tonne oli kallis, 120 reaisia, eli karkeasti laskettuna joku 50 euroa. Oli se kyllä sen arvosta.. Lipun lisäksi sai paidan, joka piti laittaa päälle. Kiittelin itseäni että olin laittanut päälle mustan topin, jonka päälle sen kokoa Grande olevan mustan paidan sai laitettua hyvin, kun leikkasi kaula-aukon suuremmaksi ja sitoi helman lantiolle. Tuolla oli kauhea määrä ihmisiä ja tunnelma oli todellakin tiivis, kuuma ja kostea. Kaikki tanssi ja piti hauskaa. Kyllä siellä ihmisillä alkoholiakin kului, mutta ei näkynyt ketään joka olisi ollut prseet olalla, kuten Suomessa. Jos bändi alkoi soittaa hyvää biisiä, niin ihmisten oli pakko pomppia vaikka se meinasikin sitä että puolet mahdollisesta juomasta lentää ympärillä olevien reisille. Suomessa muistelisin ihmisten varjelleen juomiaan viimeseen asti..

Tuolla viihdyttiin koko sen ajan mitä se kesti, eli noin 6h, kotona oltiin kahden jälkeen. Jalat rakoilla ja tukka hiestä märkänä. Oli kivaa.

Sunnuntai meni kotona enemmän ja vähemmän kipeänä. Nyt on kuitenkin jo parempi olo.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Fyysisiä muutoksia

Niistä jaksetaan vaihtarifoorumillakin jauhaa, niin ajattelin jakaa teidän kanssa omani. Brasiliassa oltu aikalailla tarkalleen 2 kuukautta ja oon tänä aikana lihonut 7 KILOA. Aivan, SEITSEMÄN! Musta tuntuu, että tää on jo joku ennätys ja ansaitsen oikeesti jonkun palkinnon... Miten voi kahdessa kuukaudessa lihoa seitsemän kiloa ja jos pystyin tuohon kahdessa kuukaudessa, niin miltä mä näytän kahdentoista jälkeen?! Oivoi. Vaatekoko mulla on paidoissa kasvanut S -> M ja housuissa 34 -> 38. Prse levinnyt melkosen mallikkaasti, kyllä. Housujen ostaminen ollut oikeasti jopa vaikeaa välillä, kun tuntuu ettei tämä perä mihinkään mahdu..

Nyt tämä alkaa kuitenkin toivottavasti vähän rajottumaan, kun sain tänään aikaseksi kysellä hostäidiltä joogasta ja tänään sitten käytiin jo tossa lähellä joogakeskuksessa ja tänään illalla meen kokeilemaan! Jos se on jotain mistä tykkään, niin pääsiäisviikon jälkeen mulla oliskin sitten kaks kertaa viikossa jooga ja kaks kertaa viikossa futis ja kaks kertaa viikossa portugalin tunnit. Ei tekemistä ainakaan puutu! Viikonloput, perjantai mukaanlukien, kuitenkin vapaa.

Ennen tuolla joogapaikassa käymistä käytiin kattelemassa bikinejä tässä lähellä olevassa bikinikaupassa, kun sielä oli alennukset.. Mukaan tarttuikin sit liian useiden bikinien kokeilujen jälkeen kaksi yläosaa ja yksi alaosa. Mãe naureskeli et nyt mullakin vihdoin muita bikinejä kun ne mun yhdet Suomesta tuomat.. Helpottui elämä taas huomattavasti ja kehtaa uimaan ja rannalekin taas mennä. Joogakeskuksessa käymisen jälkeen käytiin sorveteriassa jäätelöllä <3 Kookosjäätelö on järjettömän hyvää, voisin syödä sitä koko ajan. Löytyykö sitä Suomesta?

Kuvapostaus

Piloille hemmoteltu rotta, Nina


Meidän sisäpihaa

Mun kylppäri

Risoto de camarão, eli katkarapurisottoa. Älyhyvää!

Tuota katua kun jatkaa vähän eteenpäin niin pääsee meidän talolle.




Kookoskakkua

Täydellinen aamupala parvekkeella.. Tuo ruskea voisarven muotonen juttu on KANELIPULLAA!!

Portugalia

Tänään mulla oli portugalin koe, joka oli HELPPO, kuten odotinkin. Tosi helppo luetunymmärtäminen, kuuntelu ja 10 rivin kirjoitelma itestään. Odotin että siinä olis ollu edes jotai verbien taivutteluja tai jotain, mutta ei..

Sainkin sen nopeesti tehtyä ja aikaa siihen et mãe tulisi hakemaan oli vajaa tunti, niin siinä jo olin valmiina soittamaan sille, kun tuli vastaan mun koululainen Isadora. Jäin sen kanssa sit juttelemaan ja kohta havahduin siihen, että mãe jo odotteli.. Keskustelin vajaan tunnin PORTUGALIKSI. Missä vaiheessa tää mun kielitaito pompahti tähän?
Sain myös kuulla, et meil koulussa liikkuu joku huhu et olisin "ficar" yhden Lucaksen kanssa ja ihmiset on kysynyt että voiko ihmiset kysyä Isadoralta että voi kysyä multa, et onko se totta. Kiesus.. Nauroin niin paljon kun kuulin tosta, et ihan kiva jos kiinnostan ihmisiä noinkin paljon, haha. Totta tuo ei siis ole.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Matkasuunnitelmia

Pääsiäisviikolla meillä siis suuntana Belo Horizonte, mutta tänään aamupalalla tuli puheeksi sitten muut matkasuunnitelmat ja ollaan ilmesesti lähösäs kiertämään Brasiliaa! En kyllä oo varma, että millon mut samapa tuo, silti!! Kuulemma ainakin Florianopolis, Rio ja lähiseudut + Santa Catarina ja kuulemma voitas käydä Pomerodessa moikkaamassa toista Suomivaihtaria Jenniä!! Apua kuin siistiä!

Mutta tuo vielä vähästä verrattuna siihen, että joulu-tammikuussa saatan olla lähdössä perheen kanssa ARGENTIINAAN JA CHILEEN!! Kierrettäisiin Argentiinaa ja kävästäisiin myös Chilen puolella. Toi ei nyt vielä ole mitenkään varma juttu, kun mullahan paluu Suomeen siellä tammikuussa ja kaikkea. Pitää jutella aluevalvojan kanssa ja kaikkea muuta, koko juttu muutenkin ihan suunnittelussa. Mutta JOS tuo nyt ottaa onnistuakseen, niin apua, kuin HIENOA!!

Viikonloppu

Perjantaina mentiin festailemaan Letician ja Gustavon luokse. Paikalla oli ihmisiä joita oon viimeksi nähny karnevaaleilla, eli aika kauan aikaa sitten ja nyt sain niiltä kuulla koko illan ajan kuulla miten kaunis mä oon. Muut yhty tohon kuoroon aina välillä ja sain kuulla, miten oon "puhjennut kukkaan" mun täällä olon aikana ja muuttunut tyttömäisestä tosi naiselliseksi. Eipä siinä voinut kun hymyssäsuin kiitellä samalla kun mietti, että mitäs ihmettä.. Sain myös kuulla, et alan kuulemma koko ajan muistuttaa enemmän ja enemmän mun hostäitiä.

Koko ilta oli muutenkin tosi onnistunut, oli hyvää ruokaa ja puhuin portugalia koko illan. Mun portugalia myös kehuttiin ja taas ihmeteltiin, miten nopeasti oon oppinut ja miten hyvin puhun jo vajaan 2 kuukauden jälkeen. Pelkkiä kehuja sain kuunnella koko illan, heh.

Oon alkanut jotenkin salakavalasti alkanut tykkäämään Guaranásta. Tosi paljon oikeestaan. Eilen sit kun kävin kokiksen loputtua lasista hakemassa Guaranáa, niin kaikki olin ihan ihmeissään, että ethän sä Netta tykkää Guaranásta. Kerroin kuitenkin et vaikka inhosin sitä tänne tullessa, niin nykyään valitsen mieluummin sitä kun kokista. Hostäiti nauroi tolle ihan kippurassa, sen mielestä siinä on jotain järjettömän hassua. Toivon todella, että se Helsingin sörkässä oleva Brasilialainen kauppa on toiminnassa vielä sillon kun tuun takasin! Saavat musta vakioasiakkaan, kun Guaranáa on saatava. (Joku vois mun iloks käydä sielä kattomassa mitä muuta sielä on tarjolla?)

Festasta tultiin kotiin kahden aikoihin ja mä menin tietysti suihkuun ja pesin tukankin tietty. Tänään aamulla mun flunssa oli kehittynyt yskäksi ja terrotitädin mielestä se johtui vain ja ainoastaan siitä että pesin pään siihen aikaan yöstä.. Ja sen mielestä se oli ilmesesti oikeasti lähes maailmanloppu, koska churrascossa kertoi siitä kaikille. Ihan miten vaan...

Churrasco oli Marcellon luona, tuossa lähes naapuritalossa ja oli Pedron synttäreiden kunniaksi. Hyvää ruokaa ja hyvää seuraa, kivaa oli. Kakku oli järjettömän hyvä, maracujáa (passionhedelmää) ja suklaata, nam.

Festasta kotiuduttiin siinä kuuden jälkeen ja oli aika hilkulla, että sain hiukseni pestä.. Terroritäti kun alko maen kanssa vääntämään kättä siitä, että onko liian myöhä siihen. Kun tuo täti alkoi hissejä odotellessa selittämään miten en saisi pestä hiuksiani, niin en voi sanoin kuvailla kuinka paljon suututti.. En pystynyt edes kattomaan siihen päin, saatika vastaamaan mitään mikä olisi voitu luokitella sanoiksi. Ymmärrän, etten saa tukkaani keskiyöllä pestä, mutta se etten kuuden aikaan myöskään, menee jo niin yli.. Siitä nyt on siihen, että menen nukkumaan, joku 6 tuntia!!
Sain kuitenkin luvan pääni pestä.. Täti sitten tuli myöhemmin (noin 1,5h) päästä innoissaan, kun pääni oli kuivunut, sanomaan että nyt et ole huomenna kipeä! No aivan, tällähän se flunssa lähtee, hyvä tietää! Argh.

Nyt sunnuntaiaamuna köhä on vaan pahempi, että se siitä parantumisesta. Luojan kiitos tuo täti lähtee tänään. Joudun kestämään sitä enää vain yhteisen lounaan ajan, sen jälkeen lähden shoppingiin Lucas Campoksen kanssa ja kun tulen kotiin, täti on poissa.
Pääsen taas olemaan normaalisti, eikä tarvitse vetää mitään roolia kotona ollessa.

Pääsiäisviikolla mennään tosiaankin Belo Horizonteen!! Oon ihan järjettömän innoissani! Pääsen Cruzeiron kotistadionille ihmettelemään ja nauttimaan vähän suuremmasta kaupunkimenosta.

Pääsiäisviikon jälkeen alkaa kuulemma viilenemään ja talvi tekemään tuloaan, en malta odottaa.. Muutaman asteen viileneminen ei haittaa yhtään!

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Valitus osa 3

Tämä angstin erikoisnumero jatkuu vielä ainakin yhden osan verran. Nuha alkaa jo olla parempi, mutta yskä on alkanut kiusaamaan. Tänään aamulla täti otti sitten taas puheeksi mun suihkussa käymisen ja kuulemma en enää saa ennen nukkumaan menoa pestä hiuksia, koska sen takia mulla on tää flunssakin.. Pitää kuulemma alkaa pesemään hiukset aikasemmin?! Mãe katto kyl vähän sillä ilmeellä, että ei mun oikeasti tarvitse, mutta en sitten tiiä. Ärsyttää tällänen. Se sano, että täällä ei tyyliin kukaan pesisi hiuksia ennen nukkumaanmenoa, mutta siihen Pedro sano et sekin menee kyllä joka päivä hiukset märkänä nukkumaan... Arkipäivinä mä käyn suihkussa seittemän ja kaheksan aikoihin, niin aikasemmin tukan peseminen meinaa iltapäivää tai jotain. Kai mä sit tän terroritädin mieliks alan käymään suihkussa lounaan jälkeen..............

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Valitus osa 2

Mulla tulee olemaan vaikeaa tämän ajan kun tuo yksi eukko on täällä..

Eilen hänelle jo kerrottiin iltapalalla, että en syö punaista lihaa, mutta tänään sen piti kuitenkin tuputtaa mulle jotain nakkia koska "se on täällä ihan erilaista". No olkoot mun puolesta vaikka sinistä ja maistukoon kaalilta, mutta lihaa se on silti.. Kerroin sitten nätisti uudestaan, että en syö punaista lihaa, enkä viiteen vuoteen ole syönyt, mutta siihen vastaus oli, että Belo Horizontessa jollain tädillä tai jollain on joku tehdas millä oli jotain tekemistä eläinten kielten kanssa.. Ja että sitä mun kuulemma pitäisi maistaa. Vastasin vaan epämääräsellä hymyllä, puputin leipäni pikaisesti loppuun ja pakenin paikalta vääntäen iloisen tekohymyn naamalle.
Argh kun ei vaan kemiat kohtaa tän tädin kanssa!
Suututtaa myös, kun se kysyi että mitä mä syön yleensä leipäni kanssa, nii se oli et "pelkkää tomaattia ja salaattia?" niin vastasin ihan selvästi, että "e às vezes atum" ja äänsin sen ihan niinkun kuuluukin, mutta sen piti sitten olla olevinaan ymmärtämättä ja alkaa motkottamaan lausumisesta.. Sanoin tuon saman parikin kertaa ja mãe ja Pedro sai ihan ongelmitta selvää. Pedro vielä sanoi saman sitten tädille ihan identtisesti ääntäen. Mikä on ongelma.......

Nämä puhui täällä jostain torstaina lähtemisestä, mutta en kuunnellut tarkasti joten en tiedä mistä oli kyse, toivon vaan ettei puheena ollut ton naisen täältä lähteminen.. En kestä 6:tta päivää!

Valitus, säälittävä ulina ja vinkuminen

Mãen sisko eli mun tia on meillä nyt ja se on ihan kiva kyllä, mut eilen kun tulin suihkusta ja olin matkalla sänkyyn niin se oli ihan mitämitä meetkö sä sänkyyn kuivaamatta hiuksia ja kun se kysy että teettekö noin Suomessa ja kun vastasin et joo, niin sano että mun pitäs kyllä tottua siihen että täällä pitää kuivata hiukset. Sano vielä jotain, että kun menee nukkuu hiukset märkinä niin tulee mustat silmänaluset... Aivan. Ketutustaso nousi jonnekin hyvän hälyttäviin lukemiin ja tyydyin vaan sanomaan joojoo ja painuin sänkyyn syömään Fazerin sinistä (kiitos äiti <3) mutisten niitä suomenkielen kauneimpia sanoja. Ärsyttää, kun ennen ei oo mikään ongelma ollut ja sitten joku ketä nään ekaa kertaa alkaa mulle inisemään tuosta.. Okei ymmärrän ehkä, että ei nyt ihan pää märkänä mennä sinne kastelemaan sänkyä, mutta aina mä kuivaan tukan pyhkeeseen ja ennen kun alan nukkumaan niin tukka on kyllä ehtinyt (kiitos ilmastoinnin) kuivahtaa ihan sopivasti.
Se ilmesesti on täällä ainakin viikonlopun ja nyt vaan odotan että mistä se seuraavaksi valittaa..

En oo varma kerroinko jo täällä, mutta koulussa kolme mun kaveria joutu puhutteluun, koska puhun niille kuulemma liikaa. Mulle kukaan kuitenkaan sanonu yhtään mitään. Seuraavana päivänä Lucas Campos kuitenki sano, että sitä oli käsketty sanomaan mulle, että tästä lähtien mun täytyy osallistua tunneille ja kopioida KAIKKI tai voin joutua pois luokalta tai jotain?! Ensinnäkin, tosi kiva että melkeen kerrotte mulle itelleni henkilökohtasesti tälläsestä ja toisekseen, miten helvetissä mun olisi tarkotus osallistua tunneille kun mulla ole edes kirjoja? En myös kuulemma tästä lähtien saa puhua yhtään mitään tosta valittaneen maikan tunneilla.. Ymmärrän joo, et nukkuminen ei oo se mun toivotuin aktiviteetti kouluaikana, mut mun osallistuminen tunneille erityisemmin on aika mahdotonta.. Oon mä nyt sitten kopioinu tunneilla kaiken, mut eipä mikään muuten mikskään oo muuttunut.

Tänään on ohjelmassa festa Letician & Gustavon luona, tiedossa kuulemma paljon juotavaa ja syötävää(!). Tiedossa siis varmasti hyvä ilta, haha. Huomenna on churrasco Marcellon luona. Tulee tänä vikoonloppuna varmaan pari kiloa taas lisää..

Ensi viikon launtaita odottelen enemmän, koska sillon meillä on churrasco luokkalaisten kanssa! Tosi kivaa nähdä luokkalaisia vähän isommallakin porukalla koulun ulkopuolella. Pääsiäisviikolla ilmeisesti matkustetaan, suuntana Belo Horizonte!! Minas Gerais -osavaltion pääkaupunki ja Brasilian kolmanneksi suurin metropolialue. En ihan varmasti uskalla tuota sanoa, mutta näin mulle monen monta kertaa on sanottu, haha. Ilmeisesti yövytään mãen siskon luona ja hän sanonut tekevänsä pão de queijoa, nam.

Flunssasta oon jo alkanut parantua ja muutenkin täällä on kaikki hyvin!

Beijos,
Netta



keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Kuva-arvoitus

Mikä tämä on?










Vastaus: Fazerin sininen vajaan kuukauden matkustamisen jälkeen. Ilmeisesti sulanut ja kovettunut uudestaan muutaman kerran matkan aikana!

Fysiikka

Fysiikan maikka on päättänyt, että mä osallistun tästä lähtien tunneille ja käski mun kavereita kääntämään mulle kirjasta tehtäviä, että voin tehdä niitä tunnilla. On se lämpöoppi näin toistamiseen valtavan kivaa, varsinkin kun en sillä tee mitään, kun en Suomessakaan enää opiskele fysiikkaa. Hävettää kyllä, kun oon opiskellut ne asiat viime vuonna ja silti en osaa tunnilla mitään, heh..

Ärsyttää, kun toi fysiikan maikka kertoo mitä MUN pitää tehä mun takana istuvalle LUCAKSELLE. Silleen että no voisithan sä toki mullekin puhua, mut ei se mitään että pidät mua idioottina, joka ei ymmärrä yhtään mitään. Toisinaan toi opettajien tapa suhtautua muhun, niin etten ymmärrä mitään, on kuitenkin ihan kiva. Kuten tänään koulussa kieliopin tunnilla, kun kolme mun kaveria joutu opettajan puhutteluun, koska puhuin niille liikaa :)

Arkipäivä

Arkipäivän ohjelma:

05:30 - Herätyskello tiluttaa ekan kerran, torkku.
05:50 - Hilaan perseeni ylös sängystä ja hoidan meikkaamisen, pukemisen ja tukan laittamisen.
06:10 - Aamupalalle. Aamupala on joka arkipäivä sama; kaksi lämmintä ranskansämpylää, joiden välissä salaattia ja tomaattia. Juomaksi appelsiini-soijamehu. Joskus syön myös jogurtin, mutta harvemmin.
06:40 -Ulos asunnosta Pedron kanssa odottamaan kyytiä kouluun
07:00 - Ensimmäinen tunti koulussa alkaa

11:50/12:40 - Kello soi kotiinpääsyn merkiksi!
n. 13:00 - LOUNAS. Riisiä, feijãota, kanaa, salaattia, tomaattia, appelsiinimehua. Joskus batata palhaa. Jälkiruoaksi pacocaa!

Lounaan jälkeen ohjelmassa on päivästä riippuen enemmän tai vähemmän ei mitään. Datailen, luen, opiskelen portugalia. Joskus käydään jossain perheen kanssa, joskus nään kavereita. Harvemmin kuitenkin arkena. Kolmen aikoihin yleensä mutustelen jonkinlaisten välipalan; vesimeloonia, kiiviä, viinirypäleitä ja jogurttia. Tiistaisin ja torstaisin mulla on portugalin tunnit 18:20 - 19:50.

Iltapala syödään päivästä riippuen siinä 19-2030 välisenä aikana, aina yhdessä perheen kanssa, kuten lounaskin. Leipää, tomaattia, salaattia, välillä tonnikalaa ja kananmunaa. Appelsiini-soijamehua. Joskus appelsiinikuivakakkua tai pasteijaa.
Suihkussa käyn aina ennen iltapalaa ja sen jälkeen pesen hampaat ja levitän sohvan sängyksi ja sanon perheelle hyvät yöt. Yleensä datailen vielä hetken sängyssä ja nukkumaan alan päivästä riippuen 21-24 välillä, useimmiten kuitenkin 22 aikaan. Oon meidän perheestä aina ekana nukkumassa.

Futisharrastus ei oikeen ottanu tuulta siipiensä alle, kun paikassa missä sitä alottelin, ei oikeen oo muita pelaajia näin koulun aikana. Ajankohta on kans aika huono, koska niin aikasin on vielä hirmu kuuma. Ja surullinen fakta on, että en vaan yksinkertasesti tahdo luopua mun huulilävistyksestä.. haha.
Olishan sitä tietty rantafutis, mutta se ei mua oikeen innosta.

Kunhan toivun tästä nuhastani, niin oon ajattelut saada aikaseks käydä salilla tässä meidän rakennuksessa ainakin juoksemassa, jos en muuta. Siitä sitten voin hipsiä suihkuun ja jatkaa liikuntaa meidän uima-altaassa. Oon myös ajatellut ottaa selvää miten täällä olis mahdollista harrastaa joogaa.. Parin hot jooga -tunnin perusteella kun tykkään siitä ja se on semmosta mukavan rauhallista, mutta samalla kuitenkin tehokasta liikuntaa. Täällä kyllä on näkyny kaikenmaailman liikuntakeskuksia, niin luulis jostain löytyvän. Pitää kysyä!
Joku liikuntaharrastus pitäs saada. Hostperhe taitaa olla samaa mieltä, koska toissapäivänä lounaalla mulle kerrottiin, että täs perhees ainoa joka saa olla "fat" on mun pai ja samalla kyseltiin et mitä haluisin harrastaa. Lievä vihjaus?

Kielikukkasia

Pai: Mikä päivä tänään on?
Minä: Hyvin.

No ei aina voi kuulla tai ymmärtää oikein..

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Axé

Musiikkia from Bahia :)



Karnevaaleilla tätä huudeltiin, mut nyt vasta osu vastaan YouTubessa. Tota videota turha katsella :D
Oon nyt saanut jostain kiusakseni flunssanpoikasen, mutta kiltisti vedin aamulla paramaxia ja mãelta sain jotain hunajalta ja granaattiomenalta maistuvaa suihketta kurkkukipuun. Auttoi. Olo oli kuitenkin melkosen koomainen, kun sain nukuttua vain vajaa vajaa 5h ja nukahdin sitten fysiikan tunnille koulussa. Kun heräsin uniltani, niin maikka tuli sanomaan että mun pitäs osallistua enempi ja nyt mä sit joudun tekemään portugaliksi power point -esityksen suomalaisesta koulusta.. voi tätä riemua ja intoa. Maikka myös lupasi, että tulevaisuudessa se tekee mulle kopioita fysiikan kotitehtävistä ja kääntää ne englanniksi, että mäkin voin tehdä ne. Voi kuinka kivaa!.. En enää ikinä (näkis vaan) nuku koulussa.

Koulukaverit opetti mulle taas uusia kirosanoja ja muuta rumaa portugaliksi ja mulla alkaa siltä osin olla sanavarasto jo aika laaja, haha. Varokaa vaan sit siellä Suomessa kun tuun takasin ;)

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Lauantai

Brasilian muotonen kanapala, haha! Nauroin tolle ihan liikaa, oli pakko ottaa kuva. Seuranaan riisiä ja batata palhaa, namm


Lucas & Lucas <3


2 cool 4 school jne. Ei oo kellekään eduks tää kuvakulma.


Käytiin shoppingissa Lucaksen ja Lucaksen kanssa (kyllä äiti, ostin vaatteita. ja ei, ne eivät ole mustia!), josta jatkettiin bussilla trianguloon, joka siis semmonen alue, missä on paljon baareja ja ravintoloita. Päädyttiin Subwayhyn, missä istuskeltiin varmaan vajaa pari tuntia. Lucas Gomesin piti lähteä vähä aikasemmin, niin sen jälkeen mentiin Lucas Campoksen kanssa vielä sorveteriaan syömään jäätelöä. Sorveteria toimi niin, että nappasit kulhon mihin nakkasit sitten mitä jäätelöä ja lisukkeita halusit ja maksoit siitä painon mukaan. Otin mansikka-, suklaahippu- ja kookosjäätelöä + monivärisiä suklaarakeita päälle. Hyvää! Tuolla sorveteriassa vissiin kaikki jäätelöt on laktoosittomia! Tai niin mainoksessa luki ja tarkistin vielä Lucakseltakin että ymmärsin oikein, joten kai se on sit uskottava. Tosin ihan sama onko siinä laktoosia vai ei, kun oon täällä ihan oireeton.. Mutta aika siistiä silti.

Eilen juhlittiin pain veljen vaimon synttäreitä. Söin paljon, mutta kakku oli pahaa. Eipä siitä illasta muuta kerrottavaa ole.. Kuvasin videon paljon onnea vaan -laulusta portugaliksi, mutta en vielä jaksa laittaa sitä esille kun lataa niin tappohitaasti.

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Kielen oppimisen ilot

Tuntuu, että tässä viimepäivinä on tullut huima harppaus eteenpäin portugalin oppimisessa. Eilen viestittelin kaverin kanssa portugaliksi ja puhuin mãelle enemmän kuin ikinä. Paras kuitenkin oli, kun oltiin menossa baariin/ravintolaan kattomaan Cruzeiron peliä, niin jossain vaiheessa keskustelua João huomautti, et tässähän me jutellaan portugaliksi.. Siinä se vasta iski tajuntaan, et kiesus, mähän puhun portugalia! Olin yhtä hymyä pitkän aikaa.

Tänäänkin koulussa juttelin paljon, jäätiin koulun jälkeen koululle vielä pariks-kolmeksi tunniksi "tekemään ryhmätyötä" eli juttelemaan tietokoneluokkaan. On järjettömän hienoa kun pystyy osallistumaan keskusteluun ja vastaamaan itselle osoitettuihin kysymyksiin! Kyllä vieläkin menee asioita paljon ohi, mutta pelkän "en ymmärrä" vastauksen sijasta aina kysyn mitä sanaa/osaa en ymmärrä portugaliksi ja sitten yleensä aukeaa loputkin. Englantia puhun koko ajan vähemmän ja vähemmän, saa aikaan jo lähinnä ärsytysreaktioita. Luokassakin kun joku kysyy jotain englanniksi, niin yleensä vastaan portugaliksi. Aika monessa tämä saa aikaan reaktion "sä puhut portugalia?! que legaaaal", haha.

Eilen oli ehkä kaikista kuumin päivä mitä täällä on ollut koko aikana.. Hiki virtasi vaikka istu paikallaan ja oli melkeen tuskallista istua parvekkeella manikyyrissä. Futistreenit jätin ihan suosiolla välistä helteen takia. Ohjelmassa oli kuitenkin portugalin tunnit ja illemmalla tosiaan olin ulkona katsomassa cruzeiron (huonoa) peliä, joka päättyi 2-2.. Nukkumaan pääsin kahdentoista aikoihin ja voin kertoa, että olin melkosessa koomassa seuraavana aamuna, 5 tunnin unien jälkeen. Koulussa ekat kolme tuntia menikin nukkuessa.. Suurin osa maikoista ei välitä mitä mä siellä tunneilla teen, kunhan oon hiljaa, mut osa ei anna nukkua, haha. Tänäänkin hissan maikka tuli koputtelemaan päähän ja sanoi jotain, mutten tiedä mitä, koska kuulokkeet oli korvissa.. Kaikki elektroniset laitteet on aika tiukasti kielletty meillä tuntien aikana, mut fiksuna vaihto-oppilaana mulla on kännykkä penaalissa ja ipodin kuulokkeet menee taskusta paidan sisälle selän puolelta ja niskan kautta korviin. Korvat on hiusten peitossa ja hiuksia peittää huppu. Paha, paha vaihto-oppilas.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Koulu



keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Kaveri piristi mun päivää sanomalla luokassa toiselle luokkalaiselle kirkkaasti "haista vittu". En oo pitkään aikaan nauranu niin paljon... Minähän siis opetan näille vaan kaikkea erityisen tarpeellista suomeksi.

Eilen portugalin tunnilla mulla iski ihan ihme opiskeluinto ja tänään koulussa käänsin yhden kotitehtävämonisteen ja tein jopa läksyt! Englannin läksyt, mutta kuitenkin.. Kirjoitin myös portugaliksi semmosen parin sivun pienen "esseen" itestäni ja mun elämästä portugaliksi, eikä siinä ollut kuin jotain 5 virhettä kun kaverit tarkisti sen!! Hyvä fiilis. Kyllä mä tän kielen vielä opin!

Aiemman valittelun vastapainoksi listaa..
MISTÄ MÄ TYKKÄÄN BRASILIASSA
  • RUOKA! Teen joskus erikseen ihan ruokapostauksen, mutta tässä voin mainita erityisesti riisi ja feijão, tuoreet hedelmät, se pão de queijo mistä ootte kuulleet varmasti jo kyllästymiseen asti sekä pacoca ja KOOKOSJOGURTTI <3
  • Esim. jos hississä mihin meet on ihmisiä, niin aina tervehditään. Vaikka ei tunnettaisikaan.
  • Iloiset ihmiset, kaikki nauraa paljon
  • Kauniit maisemat, joihin en toivottavasti totu koskaan! Rakastan sitä miten Brasilia ei oo tasanen, vaan täällä Vitóriassakin on isoja "vuoria", jotka ilta-aurinko aina maalaa hirmu kauniiksi.
  • Säästä aina välillä, joskus kuumuus pistää ärsyttämään. Rankat sadekuurot on ihania.
  • Kielestä. Portugali on ihana. Se ei oo liian pehmeä, muttei liian kovakaan. Se ei ole vaikea, se ei ole helppo. Se on täydellisen ihana, vaikka siinä ei olekaan perfektiä.
  • Siitä, ettei mulla ole laktoosin kanssa mitään ongelmia täällä. En tiedä miten tuun enää selviämään Suomessa, kun en enää voikaan herkutella huoletta.
  • Ihmiset on tosi erilaisia eurooppalaisista ja myös keskenään. Välillä ihan hävettää kun tuijotan aina kaikkia.
  • Musiikki, muhun iskee jopa se funk mitä suurin osa tuntuu mollaavan/inhoavan..
Tähän hätään ei muuta tuu päähän, mutta ehkä jatkan tätä listaa joskus :)

Kiitos kaikille rohkasevista, kannustavista ja muuten vaan kivoista kommenteista! Piristi todella paljon!
P.S. Täällä elelty nyt 1,5kk!

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Peruskuulumisia

Fiiliksien lisäksi perusmenoa. En muista oonko täälläjo kertonut, mutta meillä on koulussa semmonen teatteriprojekti, joka kestää aikalailla koko vuoden. Alotettiin nyt kattomalla vähän mitä ihmiset haluu tehdä siinä ja valitsemalla, että mitä me tahdotaan esittää. Itse esitys on marras- joulukuussa. Mä en sen esityksen valitsemiseen oo osallistumassa millään tasolla, mutta itse projektissa tuun tekemään lavasteita! Näyttelemään mua ei saa millään, mutta lavasteiden tekeminen vaikuttaa kivalta.

Eilen Marcellon setä kuoli Belo Horizontessa ja mãe lähti sinne Marcellon kanssa, joten oon nyt ollut yksin kotona aika paljon kun pai on töissä ja Pedro rientää omissa menoissaan. Ihan kivaa vaihtelua kyl kieltämättä, yleensä kun on aina joku kotona.

Tänään käytiin pain isän luona syömässä lounas. Oli ihanaa sydä lounaalla pão de queijoa, haha. Perus isovanhempien tapaan niilläkin oli sit kaapissa kaikkea hyvää mitä piti tuputtaa ja toivon, ettei kovin usein käydä siellä lounastamassa tai tää mun lihominen saa vaan lisävauhtia! Monenlaista suklaata ja pähkinöitä, kun pai kertoi isovanhemmille että tykkään hirmusesti pacocasta, joka on semmonen maapähkinöistä tehty ihan liian hyvä juttu, joita yksi kappale sisältää noin 100 kaloria..

Koulussa oon jo tottunut siihen, että opettajat käyttää mikkejä ja samassa luokassa istutaan koko päivä. Kaupassa kuitenkin tuntuu vielä älyttömältä, että muovikassit on älypieniä ja niitä sit tarvitaan parikymmentä..

Sunnuntaina tosiaan huomas miten jotkut ihmiset on sun seurassas vaan koska oot vaihtari ja sen takia jotenkin "cool". I vaikutti aluksi ihan kivalta, mut siitä paistaa jotenkin läpi että on mun kanssa vaan koska oon euroopasta.. Siitä vaan tulee huonoja viboja, tiedätte kyllä.

Aina ei paista aurinko

Ehkä tää on nyt sitten alkuinnostuksen laantumista tai jotain, mut nyt pari päivää ollu täällä vähän rankempia. Oon kärsiny koi-ikävästä ja ollu muuten vaan vähä vaikeeta. Tuntuu ettei täällä olis hyvä olla, mutta samalla taas ettei sitä Suomeenkaan tahtois. Ei oikeen tiedä minne pitäs päästä et olis hyvä. Koti on hukassa.

Pahinta tää on aamuisin, kärsin jostain aamumasiksista! Aamusin kaikki on harmaampaa ja siinä aamukoomassa päivän ekoilla oppitunneilla mun päiväkirjakin aina täyttyy ihme kaipailuista. Samaa tahtia kun päivä vanhenee, niin munkin mieliala kyllä nousee. Ei kuitenkaan samalle tasolle missä se aiemmin on ollut, mutta en mä täällä surullinen oo. Jotenkin vaan epämääräsen painostava fiilis päällä koko ajan enemmän tai vähemmän.

Tää vaikuttanu lähinnä siihen, ettei oo tehny mieli puhua juurikaan. Vastailen mielelläni yhdellä tai parilla sanalla, mikä ei tosiaan oo hyvä.. Mut jotenkin vaan ei oo saanu suuta auki. Mielessä pyöriny miten paljon tahtoisin vaan hypätä siihen hetkeen, että ymmärrän kaiken ja selviydyn kaikista enemmän ja vähemmän jokapäiväsistä tilanteista portugaliksi kunnialla. Ei mulla nytkään mitään ongelmaa ton kanssa ole, mutta olis ihanaa voida luottaa siihen, että jos kuka vaan tulis kysymään jotain, niin kykenisin sen ymmärtämään ja siihen vastaamaan. Kyllähän mä nytkin ymmärrän tosi paljon, mutta ei se vaan oo tarpeeksi.

Mulla on ikävä jotain pikkujuttuja, tänään esim. iski ikävä kouluruokailua! Sitä PHYKin vaaleeta leipää, haha. Ikävä on myös meidän Siwaa (joo en tiedä..), Helsingin keskustaa, Suomen kesää. Kavereita, perhettä. Tuukkaa.

Onko tää nyt sit tosiaan vaan uutuudenviehätyksen haihtumista vai jo jotain kulttuurishokkia, en tiä. Mut valmistaudun siihen, että ehkä tässä tulee olemaan vähän vaikeempaa jonkin aikaa. Aina ei paista aurinko, täälläkään..

Ei täällä ihan paskaa ole kuitenkaan. Tänään ajattelin koulukyytiä odotellessani, että täällä mä elän oikeestaan unelmaani. Brasiliasta mä oon unelmoinu vuosia ja kyllä se saa vieläkin mussa aikaan kylmiä väreitä. Vaikka oonkin täällä, niin sitä on vaikee uskoa. Välillä pitää itteään muistuttaa, että missä oikeen ollaan. Brasiliassa, maailman ensteks siisteimmässä maassa (heti Suomen jälkeen;)) !

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Eksyin

.. meidän sisäpihalle. Asun rakennuksessa A ja yritin kovasti päästä sisälle rakennukseen B, siinä kuitenkaan onnistumatta. Naapuri oli paikalla pelastamassa mut ja kerto mulle missä mä asun. Onneksi paikalla ei tietenkään ollut ketään muuta kuin puolet koko rakennuksen nuorisosta todistamassa mun häpeän hetkeä.. Kotiin päästyäni riensin heti kertomaan hostvanhemmille mitä olin säätänyt ja painuin omaan huoneeseeni nauramaan. Hihittely jatkui vielä suihkussakin. Elämä..

Käväsin shoppingissa Isadoran ja Camillan kanssa ja päädyttiin katsomaan Toy Story 2 3D:nä portugaliksi. Tykkäsin! Ostin myös vihdoin uuden päiväkirjan koulua varten, koska mun vihko, jonka pitäs täyttyä koulujutuista, on täynnä päiväkirjamerkintöjä..

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Viikonloppu

Perjantaina lähdin Lucaksen ja Lucaksen kanssa shoppingiin ennen illan festaa. Päädyttiin sitten leffaan (leffateatteri kuulemma Espírito Santon suurin). Käytiin katsomassa Valentine's Day, joka oli oikeestaan aika hyvä! Leffa oli englanniksi puhuttu ja portugaliksi tekstitetty joten mitään ongelmia sen kanssa ei ollu.

Festaan oli tarkotus lähtee 1930 mut joteki se vähän veny ja perillä oltiin puoli ysin jälkeen.. Juhlat oli jonkun ipanan 6-vuotisjuhlat semmosessa Happy Day-nimisessä juhlapaikassa, missä oli pallomeri, leikkilinna, Wii, playstation, nettipiste, futiskenttä, ilmakiekko, pysty keilaamaan ja huone missä oli naamiaspukuja, peruukkeja sun muita. Tarjoiluna oli kaikkea hyvää.. Lihoin illan aikana varmaan 2kg! Hyytelöä, pão de queijoa, kakkua, jäätelöä, suklaata, suklaaseen upotettuja vaahtokarkkeja ja viinirypäleitä, karkkia.. Oli hauskaa ja sain semmosen muistolahjanki! Pucca -cdkotelo, juomapullo, pieni pyyhe ja karkkia, jee!

Eilen oli sitten yhden tutun 18-vee juhlat ja ne oli loppujenlopuks aika tylsät. Oli kuitenkin tosi hyvää suklaakakkua!

Tänään oon lähdössä koulukavereiden kanssa shoppailemaan, taas. Mutta nyt ihan tyttöporukalla ja nämä kaverit ei puhu mulle englantia kun vasta viimesenä keinona, mikä on hyvä mun portugalin oppimisen kannalta! Oli kyllä mielenkiintosta kun puhuin näiden kanssa eilen puhelimessa ja sovin tapaamisesta ja sillain, haha.. Mutta kyllä tapaamispaikka ja -aika selvisi!

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Lucas

Lucas Campos

Lastenjuhlat <3

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Perjantai

Aamulla heräsin outoon ääneen, jonka luulin tulevan ilmastointilaitteesta, jonka luulin olevan rikki. Totuus oli, että sade se vain hakkasi ikkunaa. Satoi ihan kunnolla, ja on satanut sittemminkin pitkin päivää. Osa kaduista tulvii, joissain kohdissa polveen asti vettä.

Oon tähän asti koittanut tsempata koulussa, oon ihan oikeasti yrittänyt, mutta tänään en enää vaan pystynyt.. Nukahdin orgaanisen kemian tunnille. Liian helposti pää vain peittyi hupun alle ja painui pulpetille ristittyjen käsien päälle.
Sosiologian tunnilla opettaja käski mua olemaan hiljaa kun puhuin liikaa (ihan tosi).

Kun ei ole mitään tekemistä niin meinaa koti-ikävä iskeä, joten soitin Campokselle ja nyt oonkin sitten menossa shoppaamaan ison koulukaveriporukan kanssa ennen illan festaa. Festa on jonkun tutun ipanan synttäkemut jossain. Mitäs sitä nyt turhilla yksityiskohdilla tekee, kunhan tietää mitä on ohjelmassa ja monelta lähtö..

Suomalaista Sisua ja muita pikkujuttuja

Annoin koulussa parille luokkalaiselle sisuja maistettavaks ja ne ilmeet oli oikeasti niin näkemisen arvoisia.. Pelkästään kun jo näytti pakettia täynnä mustia pikkupastilleja kysyen "quer?" niin ilme muuttui ihmetteleväksi ja epäileväksi, "o que é isso?". Vastaus "uma coisa finlandesa" ei kauheasti auttanut, mutta kyllä se brassien uteliaisuus voitti ja Lucas Campos, Lucas ja Nelson suostui maistamaan. Campos sano jopa tykkäävänsä ja otti tänään toisen, mutta Lucas ja Nelson ei ilmesesti kauheesti innostuneet kun ei tänään enää kelvannut, haha. Nelsonin mukaan se oli oudointa mitä oli ikinä maistanut! Nauratti.
Tänään historian tunnilla puhuttiin jotain toisesta maailmansodasta ja maikka mainitsi Suomen, minkä seurauksena jokanen pää luokassa käänty tuijottamaan mua. Piilouduin vihon taakse.

Keskiviikkona pelattiin liikassa futsalia ja sain sitä meidän peliä katsomassa olleissa pojissa aikaan huutomyrskyn kun tein maalin suoraan aloituksesta yläkulmaan, haha. Samaisena päivänä meidän luokka sai valitukset siitä, että tultiin muka lian myöhään liikkatunnilta takaisin kotiluokkaan.. No minkäs teet jos liikkamaikka päästää niin myöhään tunnilta?!
Muuten koulu on ollut sitä samaa kun ennenkin.

Täällä alkaa aika nopeasti lausumaan ja sanomaan kaikkea brasilialaisittain.. Ei ole enää coca-colaa vaan coca ja lempibändini Slipknot onkin slipknots. Musta on kamalan söpöä miten sanojen lopussa oleva L lausutaan U:na. Pastel on pasteu ja papel on papeu.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Perhe ja kieli

Perheestä, kielen oppimisesta ja hintatasosta kun kyseltiin, niin tässä nyt niistä! :)


Mun perhe täällä on aivan ihana. IHANA. Siihen siis kuuluu hostveli Pedro 15-vee, isä Oscar, äiti Inês ja koira Nina.

Hostisä on tosi hauska, on aina heittämässä läppää ja puhuu mulle paljon. Se aina koittaa opettaa mulle jotain uutta portugaliksi. Se puhuu myös jonkin verran englantia, tosin yhtä hitaasti kun minä portugalia, haha. Perheestä puhun pain kanssa eniten, sille on jotenkin helppoa puhua portugaliksi.
Pedron kanssa en nyt sen kummemmin puhu, joskus tietty jotain mutta ei mitään erikoista. Pedro on tosi kiltti ja kohtelias ja osaa olla hauskakin. Sen kanssa on helppo tulla toimeen. Pedron kanssa oon pari kertaa ollut jossain, mutta en sen enempää, sillä on omat kaverinsa ja mulla omat. Ja niin on hyvä. Vaikka ollaan samassa koulussa, niin en nää sitä siellä juuri ollenkaan. Pedro on lähdössä myös vaihtoon, elokuun aikoihin hän suuntaa YFUn kautta Saksaan ja mä jään tänne ainoaksi lapseksi.
Hostäiti Inêstä moni koululainen, jotka sen tuntee, on kuvaillu sanalla täydellinen. Se ei käy töissä, joten on kotona kotiäitinä ja on aina valmiina kyysäämään jonnekin. Ei puhu juurikaan englantia ja puhuu todella nopeasti joskus ja usein juurikin mãen jutut menee multa ohi. Mutta on tosi ihana, hymyilee aina!

Ihan ekoista päivistä asti oon tykännyt perheestäni hirmusesti ja viihdyn näiden luona tosi hyvin. Tänne on ollut tosi helppo kotiutua ja ihan hyvin kehtaa aamuisinkin nuhjuisena tukka pystyssä mennä aamupalalle (muistan joskus jossain lukeneeni, että joku olisi tuota pohtinut). Mulla on perheessä aikalailla samat säännöt kuin Pedrolla, mutta ilmesesti vähän löysemmät esim. kotintuloajat koska oon vähän vanhempi.
Sukukin on tullut tämän vähän yli kuukauden aikana tutuksi ja sekin tuntuu jo omalta. Isoisä on lupautunut opettamaan mua tekemään pâo de queijoa heti kunhan osaan portugalia hieman paremmin!
Perheenvaihto on kamala ajatus, olisi kauheeta joutua pois näiden luota. Tällä hetkellä moiseen ei todellakaan ole tarvetta eikä mieleen tule yhtäkään syytä miksi se olisi edessä tulevaisuudessakaan.. Mutta eihän sitä koskaan voi tietää mitä tapahtuu.

Tänne lähtiessä osasin portugalia sen verran, että pystyin sanomaan olevani Netta ja suomalainen ja kysymään kuulumisia. Tuon lisäksi sanavarastoon kuului joitain satunnaisia sanoja. Ensimmäisen viikon ajan olin aivan hukassa. Kaikki oli uutta; ihmiset, kulttuuri, kieli, tavat, ympäristö, sää, ruoka, KAIKKI. Se sai aivot käymään ihan ylikierroksilla ja vaikka mulla olikin kielikurssi neljän päivän ajan, tuntui ettei mitään jäänyt päähän. Riossa hostsisko saattoi kertoa mulle sanan, mutta en enää muistanut sitä 10 sekunnin päästä. Se oli ihan kamalaa!
Kaikki rauhottui kuitenkin nopeasti kun pääsin Vitóriaan ja kieltä alkoi oppimaan enemmän. Joka päivä ymmärsi vähän enemmän kun edellisenä ja tiesi kyllä suunnilleen mitä tapahtuu ja minne ollaan menossa, kun joku kertoi. En juurikaan opiskellut, mitä nyt joskus selailin portugalin oppikirjaa ja tarkistin tietty usein sanoja sanakirjasta.

Nykyään, näin vähän yli kuukauden jälkeen, pystyn esim. koulussa osallistumaan keskusteluun luokkalaisten kanssa enemmän tai vähemmän ja ymmärrän jo paljon. Oppitunneistakin tajuan jo jotain silloin kun jaksan kuunnella, useimmiten kuitenkin keskityn mieluummin johonkin muuhun. Osan tunneista käytän siihen, että kirjotan portugaliksi lauseita vähän päiväkirjatyyliin ja niitä luokkalaiset auttaa korjaamaan. Vajaa pari viikkoa sitten kirjoittelin lauseita tyyliin "ontem eu comi arroz e frango", mutta nykyään saan aikaiseksi jo monimutkasempiakin juttuja ja paljon enemmän tekstiä. Osaan taivuttaa säännölliset verbit ja useita epäsäännöllisiä, osaan kertoa menneestä, nykyisestä ja tulevasta, osaan vertailla asioita, numerot ja sanoja osaan, noh, jonkin verran. Usein rustailen listoja sanoista jotka koen hyödyllisiksi ja aina kun tulee mieleen sana, jota oon joskus pohtinut, niin etsin sen heti sanakirjasta ja laitan ylös. Kirjottelemisen lisäksi päivät kuluu siinä kun kyselen luokkalaisilta miten sanotaan se ja se portugaliksi, haha. Kysyn tosi paljon asioita koko ajan ja Lucas meinaa välillä tympääntyä siihen, ei tosin yhtä paljon kun siihen et kysyn kelloa koko ajan, haha. Ja kaiken kyselen siis portugaliksi.

Käyn portugalin kurssilla yliopistolla kaksi kertaa vikossa, 90min kerrallaan ja se on kyllä auttanut paljon. Välillä tahti vaan on hieman hitaahkon puoleinen, kun taso on todella vaihteleva ja eilenkin kurssille tuli vielä uusia, vaikka kurssi alkoi jo 4.2. Hiljaa kuitenkin hyvä tulee..

Hintataso täällä on, öö, aika halpa? Riippuu tietty mistä ostaa ja mitä. Hedelmät ja ruoka yleensäkin aika halpaa. Oon täällä ostellut niin vähän mitään että vaikea sanoa mitään tarkkoja hintoja! Postikortit maksaa 1 realin, eli 40 senttiä, kokiksen saat noin 2 reaisilla eli vajaalla eurolla ja Burger Kingissä saat kahdet ranskalaiset, kaks puolen litran limua ja megahampparin vajaan 25 reaisin eli kympin hintaan. Puolikas kana teriyaki maksaa subissa 3,5 euroa ja bussilla matkustat parilla reaisilla. Merkkifarkut, jotka ostin koulua varten maksoi vajaa 130 reaisia eli 52 euroa. Kunhan oon enemmän pyörinyt täällä, niin voin vähän paremmin kertoa hinnoista!

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Maanantai



Nyt kun vielä muistan: niin pistelkää jotain kysymyksiä tulemaan tai jotain et mistä tahtoisitte että kirjottaisin ja kertoisin!

Postia Suomesta


Metro, City, Cosmo, Sisuja, Läkeröleja, IFA-pastilleja, supersalmiakkia, laktoositonta suklaata ja vegaanista appelsiinisuklaata. Kiitos <3
Paketti matkusti muutamaa päivää vajaa kuukauden ja laatikko oli ilmesesti saanut vähän hittiä kun oli vähäsen lytyssä, mutta perille tuli!

Tänään ohjelmassa futistreenit ja portugalin tunnit, huomenna joko laitetaan mun kynnet tai sit meen shoppailemaan parin luokkalaisen kanssa, tai molempia. Selvinnee huomenna!
Tänään koulussa puhuin portugalia enemmän kun aiemmin, osasin jopa osallistua keskusteluun vähän ja yks luokkalainen kehu mun portugalia! Tulee toi portugalin puhuminen helpommaksi joka päivä, kun mitä enemmän puhun, niin sitä matalammaksi aina laskee se kynnys avata suu. Koulussa kirjottelen myös aina lauseita portugaliksi, tai pieniä kappaleita ja luokkalaiset korjaa ne ja auttaa muutenkin kielen kanssa paljon. Koitan aina koulupäivien aikana kysellä hirmusesti kaikkea miten jotkut asiat sanotaan portugaliksi ja tänään opin että portugalin kielessä ei oikeastaan ole perfektiä. Esimerkiksi I played ja I have played on portugaliksi sama; eu jogei. Hassua, mutta helppoa!

Mutta suurin saavutus kaikista; osasin olla sarkastinen portugaliksi.

Seurustelusormus




Kukaan ei nyt vedä mitään hepulia siellä Suomessa, se on ihan oikean käden nimettömässä.. Tommonen seurustelusormus on aika yleinen täällä, seurustelevat pitää tommosta oikean käden nimetömässä merkkinä siitä että seurustelee. Joillain on sisällä kaiverrus ja joillain ei, itse halusin. Hankkiminen oli paljon helpompaa (ja halvempaa) kun luulin, itse sormus maksoi vähän päälle kahdeksan euroa ja kaiverrus kaksi ja puoli.
Tykkään hirmusesti, yksinkertanen ja nätti.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Täällä oli viikonloppuna sateista ja tänäänkin on vähän ripotellut, onneksi. Ihanaa kun on vähän viileämpää, eli "vain" noin 28 astetta. Eron kyl huomaa selvästi ja eilen illalla piti kaivaa villasukat esiin kun varpaita paleli!

Meidän oli tarkotus lähteä tosiaan jollekin rantatalolle, mutta sateen takia ei lähdetty. Lauantaina kävästiin isovanhemmilla syömässä ja pelaamassa korttia illalla (= oltiin kotona puoli kahden aikoihin). Söin pão de queijoa, suklaata ja MAIDOSTA tehtyä vanukasta napsimatta laktaasia ja oireet loisti poissaolollaan. Kai mä voin jo uskoa ettei mun tarvitse laktoosi-intoleranssista huolehtia täällä.

Sunnuntaina naapurit teki sushia ja se oli ihan älyhyvää! En oo varma oliko niissä ollut kala raakaa vai ei, raa'alta se näytti mutta maun perusteella oli vähän paha sanoa kun en tiedä miltä raaka kala maistuu! Sushi on täällä tosi suosittua, joten enköhän pääse siitä nauttimaan taas pian.

Tänään olis tarkotus lähteä shoppailemaan koulukaverin kanssa ja joudun ostamaan sille hampurilaisen, koska hävisin vedon Suomi-USA -lätkämatsin lopputuloksesta..

Täällä kaikki siis hyvin.

Netta

EDIT// Hostvanhemmat oli innoissaan kun ilmotin et oon menos shoppaa kaverin kans, ne on aikalail yhtä innoissaan kun minä siitä et mul itseasias on kaveri :D

  © Blogger templates Newspaper II by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP