Mulla tulee olemaan vaikeaa tämän ajan kun tuo yksi eukko on täällä..
Eilen hänelle jo kerrottiin iltapalalla, että en syö punaista lihaa, mutta tänään sen piti kuitenkin tuputtaa mulle jotain nakkia koska "se on täällä ihan erilaista". No olkoot mun puolesta vaikka sinistä ja maistukoon kaalilta, mutta lihaa se on silti.. Kerroin sitten nätisti uudestaan, että en syö punaista lihaa, enkä viiteen vuoteen ole syönyt, mutta siihen vastaus oli, että Belo Horizontessa jollain tädillä tai jollain on joku tehdas millä oli jotain tekemistä eläinten kielten kanssa.. Ja että sitä mun kuulemma pitäisi maistaa. Vastasin vaan epämääräsellä hymyllä, puputin leipäni pikaisesti loppuun ja pakenin paikalta vääntäen iloisen tekohymyn naamalle.
Argh kun ei vaan kemiat kohtaa tän tädin kanssa!
Suututtaa myös, kun se kysyi että mitä mä syön yleensä leipäni kanssa, nii se oli et "pelkkää tomaattia ja salaattia?" niin vastasin ihan selvästi, että "e às vezes atum" ja äänsin sen ihan niinkun kuuluukin, mutta sen piti sitten olla olevinaan ymmärtämättä ja alkaa motkottamaan lausumisesta.. Sanoin tuon saman parikin kertaa ja mãe ja Pedro sai ihan ongelmitta selvää. Pedro vielä sanoi saman sitten tädille ihan identtisesti ääntäen. Mikä on ongelma.......
Nämä puhui täällä jostain torstaina lähtemisestä, mutta en kuunnellut tarkasti joten en tiedä mistä oli kyse, toivon vaan ettei puheena ollut ton naisen täältä lähteminen.. En kestä 6:tta päivää!
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyviä kirjoituksia olet taas jaksanut laittaa. Ja kaikki muu tuntuu olevan hyvin kunhan "täti" sieltä lähtee. Koita kestää! Terveisiä Teneriffalta, lämmintä oli. Kuvia tulee sit säpöön jossain kohtaa.
VastaaPoistatää sun vaihtariblogi on tällä hetkellä mun ehdoton suosikki! :) kiva aina lukea kun et kirjota koskaan mistään turhasta ja yritä repiä aiheita jostain ilmasta.
VastaaPoistaja vielä tosta kielen ymmärtämisestä ja ääntämisestä. meillä oleva saksalainen vaihtari on puhunu alusta asti niin paljon suomea kun vaan on ikinä osannu. nyt seittämän kuukauden jälkeen kaikki keskustelut käydään suomeksi eikä aksenttikaan oo enää ongelma. sillon alussa mua vaan ärsytti suuresti kun mulla on muutama kaveri, jotka ei muka millään ymmärtäny sen puhetta kun se jotain suomeksi selitti. kyllä siinä kiehu sitte itse kullakin ja näki turhautumisen vaihtarinki silmistä. yks kaveri huomas tilanteen ja sano, että taitaa olla suomalaista kateutta ilmassa. osa kavereista ei nimittäin millään voinu "ymmärtää" miks me halutaan ottaa tuntematon vuodeksi meidän perheeseen.
tsemppiä sulle ja toivottavasti tädin kanssa menee vähän paremmin! :)