Suomalaistytön vuosi samban, karnevaalien ja jalkapallon maassa keskellä vierasta latinokulttuuria ja uutta kieltä.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Fhiu

Yksi viikko taas sujahtanut ohi.
Tiistaina tosiaan voitettiin 2-1, melko hirveällä pelillä tosin, mutta voitettiin kuitenkin. Mentiin kattomaan peli naapuriin Suzanan luokse, missä sitten oli muitakin tuttuja. Suzana on enemmän kun innoissaan ja kotonakin sillä on oikeen torvi- ja pillivalikoima, joita sitten soitellaan pelipäivinä vähän väliä. Puoliajalla tauottomasti! Triangulo tässä meiän lähellä oli ihan täynnä, mitä telkkarista katoin, ja porukka oli siellä pistäny paikkoja hajalle ja ties mitä. Pedro oli ollut siellä ja sanoi että oli semihauskaa kun musiikki ja kaikki oli ihan sekaisin, kuului funkia, sertanejoa ja sambaa kun seisoit yhdessä paikassa.

Tiistaiksi en vielä saanut paitaa, mutta keskiviikkona mentiin shoppingiin ja kotiin palasin Brasilian virallisen pelipaidan kanssa, whoo! Mentiin shoppingiin siinä kolmen aikaan ja heti kysymään yhdestä liikkeestä niistä paidoista ja saatiin paidat kokeiltua ja maksettua. Paidat kuitenkin vapautettiin jostain syystä vasta viideltä joten pyörittiin shoppingissa hyvät kaks tuntia.. Oli se sen arvosta koska paita on täydellinen ja ihana!

Perjantaina lähdettiin vuokraamaan mulle puku festa juninaan lauantaille ja löydettiinkin just täydellinen! Festa junina on juhla, missä kaikki pukeutuu maalaisiksi eli ruutupaitaa ja rikkinäisiä farkkuja paikoilla ja tytöillä söpöt mekot ja saparot. Musiikkina yleensä forró ja tyypillistä ruokaa on canjica, pacoca ja pé-de-moleque.
Tuonne festaan me ei pukeuduttu.

Juhlapaikka.

Lauantaina lähdettiin puolen päivän jälkeen Maruípen asuinalueelle tuttujen luo churrascoon, mikä sitä perus mässäilyä ja juttelemista tuttujen kanssa. Ei mitään turhan erikoista, mutta churrasco paljastuikin olemaan vähän myös yhden tutun synttäreiden kunniaksi ja näin copan aikaan kakku oli tietysti asiaankuuluva!


Illemmalla oli toisen suomalaisen Siirin läksiäiset Vila Velhassa. Festan alkamisajankohta oli kuudelta ja mä olin kotona siinä kuuden jälkeen. Otin rauhassa suihkun ja valmistauduin, ja päästiin lähtemään kotoa 1930. Perillä olin noin 15 vaille kahdeksan ja mietin, että oonkohan nyt turhan ajoissa.. Ajoitus oli kuitenkin melko täydellinen ja olin paikalla siinä kun festa alkoi alkamaan. Juhla oli festa junina myös ja tällä kertaa pukuduin ihan niin kuin pitikin!


Festa oli tositosi jees ja tapasin paljon tosi kivoja ihmisiä ja kaikkea! Tuli vaihdeltua puhelinnumeroita ja kyseltyä nimiä, jotta voi myöhemmin etsiä orkutista. Tapasin yhden vaihtarin Costa Ricasta ja toisen Thaimaasta, jotka molemmat tulleet tänne helmikuussa! Luulin että jään tänne ihan yksin, kun nämä viime vuonna tulleet lähtee täältä (suurin osa ensi perjantaina!), mutta onneksi totuus paljastui toiseksi.
Musiikki oli nyt paljon parempaa kuin perjantaina.. Kyllä sitä forróakin oli, mutta paljon pienemmässä roolissa! Tuli sitä forróa tanssittuakin ja kyllä mä taisin jotakin oppia, vaikka tanssin vieläkin tosi huonosti. No vielä on aikaa oppia!
Ruoka oli sitä perus festa juninaa ja sen lisäksi churrascoa. Juotavaa oli tietty vähän joka lähtöön, ainoa mikä puuttui oli vesi! haha.

Siiri. Ensi viikolla tyttö on jo Suomessa :(

Cansu Turkista, Lucas ja Larissa Brasiliasta.

Kotiin ja nukkumaan pääsin kahden maissa, yllättävänkin aikasin.

Tänään sunnuntaina oli Brasilian peli (GANHAMOOOOOOOOS!) ja ensimmäisen puoliajan katselin naapurin luona, mutta tauolla Patricia (jonka viimeksi nähnyt joskus sillon kun oon just tullu tänne) soitteli että ne tulee hakemaan mut ja mentiin sitten Trianguloon. Paikka oli täynnä ihmisiä ja juuri kun saavuttiin, niin Brasilia teki maalin ja kaikki huusi ja riehui. Toinen puoliaika muutenkin kuumensi tunteita.. Pelin jälkeen kadut täyttyi musiikista ja tanssivista (ja juovista) ihmisistä. Kuten Pedrokin sanoi, niin se oli just niin että kadun toisella puolella soi funk, toisella perus tanssimusiikki ja vähän matkan päässä sertanejo. Kaikkea sekaisin. Törmäsin moniin tuttuihin ja tutustuin uusiin! Foi muito legal.

Kuka on brassi ja kuka ei? ;)

Mun portugalia kehuttiin taas kamalasti ja kaikkea muutakin, en voi olla kun ilonen! Viikonloppu meni ihan tosi hyvin. Oon ihan kamalan onnellinen täällä ja rakastan rakastan rakastan Brasiliaa!! Jos multa kysytään, niin ette saa mua täältä ikinä takaisin <3 Ajatus että tulisin tänne tekemään yliopistoa niin alkaa vaikuttamaan koko ajan paremmalta..

4 kommenttia:

  1. Hah voi ei näytät jo ihan brassilta! Eipä kyl arvais suomalaiseks :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos :D Viikonloppuna sainki kuulla et en kuulemma näytä yhtään suomalaiselt, jejjee !

    VastaaPoista
  3. Sulaudut joukkoon kyl tosi hyvin

    VastaaPoista
  4. hienoa että et ole perusjuntin suomalaisen näköinen......aito brassi!
    vai sinnekö tahtoisit jäädä???
    ymmärrän hyvin koska tlimme just yöllä pois ja kyllä hatutti kun pitäisi jo jäädä kotiin espanjaan......

    VastaaPoista

  © Blogger templates Newspaper II by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP