BH - Inhotim & pão de queijoa

Huh, oli melkosta juoksemista koko viikonloppu. Torstai oli jo vapaata, mutta jostain syystä ei vielä silloin lähdetty, vaan perjantaiaamuna herätyskello soi kolmen jälkeen. Tarkoitus oli lähteä ajamaan siinä neljän maissa, mutta na realidade (tosiasiassa?) päästiin ajamaan noin viideltä. Mun aivot ei aamuisin todellakaan toimi ja muistutus siitä, että matkapahoinvointilääke jäi ottamatta, tuli heti kun päästiin kaupunkialueen ulkopuolelle ja jatkuvasti mutkitteleville vuoristoteille. Ei mulla moneen vuoteen ole iskenyt matkapahoinvointi mitenkään pahasti, mut nyt sitten kaiken senkin edestä.. Sanoin ensin, että vähän meinaa olla huono olo, mutta ei kuitenkaan tarvi pysähtyä. Meni alle viisi minuuttia niin päästiin siihen pisteeseen, etten enää hetkeäkään tässä istu oksentamatta.. Ajettiin sivuun keskelle ei mitään vuoristojen ja lehmälaitumien lomaan. Hengitys höyrysi ja oli aivan järjettömän kylmä, vaikka mullakin oli päällä kaksi pitkähihaista, kaulahuivi ja kollarit. Apinat huusi metsässä.

Pian päästiin kuitenkin jatkamaan ja lääkekin alkoi vaikuttaa ja nukuin onnellisesti suurimman osan matkasta. Sen osan ajasta kun olin hereillä, niin kuunneltiin autossa mun tekemää Suomi-levyä ja voin lukea ehkä oudoimpiin juttuihin ikinä sen, kun ajaa keskellä Minas Geraisin pöndeä ja autossa raikaa Antti Tuiskun Sekaisin.. !

Kun tultiin perille Belo Horizonteen, niin käytiin ihan ensin rokottamassa Pedro ja mãe sikalenssua vastaan. Joskus aiemmin mãe oli ihan muakin viemässä piikitettäväksi, mut mä oon ko. rokotuksen onneksi jo saanut niiden muiden joukossa ennen lähtöä.
Rokotuksen jälkeen mentiin maailman parhaimman jalkapallojoukkueen (jos et tässä vaiheessa vielä tiedä, niin kyseessä tietysti CRUZEIRO) liikkeeseen ja pai osti mulle lahjaksi Cruzeiron pelipaidan ! Se on ihanaihana ja nyt voin kai sanoa olevani cruzeirense mesmo. Pedrollekin hankittiin pitkähihainen pelipaita ihan Saksan ilmastoa ajatellen ja paille itselleen pelipaita Brasilian väreissä ja BRASIL-tekstillä, mutta viidellä sinisellä tähdellä varustettuna Copaa varten. Mulla on vielä hankintalistalla Brasilian pelipaita, meinaa meilkein tulla kiire sen kanssa, kun Copaan tänään enää 3 päivää!!

8h autossa istumisen jälkeen hehkeänä...

Kun saavuttiin avôn sítiolle, niin pão de queijon mussuttaminen alkoi heti ensimmäisestä hetkestä alkaen ja loppui vasta hetki ennen lähtöä.. Varmasti tuli viikonlopun aikana taas kilo lisää! On muuten outoa, miten ennen en syönyt juustoa oikeastaan ikinä koska en tykännyt, mutta täällä yks parhaimmista syötävistä mitä tiedän, on tosiaan pão de queijo requeijãon kanssa.. Älyhyvää! Muutenkin juusto alkanut upota, kuten aikalailla kaikki muukin ruoka sitä punaista lihaa lukuunottamatta. Ei täällä oo varaa kauheasti nirsoilla.

Lauantaina heräiltiin semiaikaisin ennen kymmentä ja aamupalan (=järkyttävät määrät pãode queijoa..) lähdettiin Inhotim-nimiseen contemporary-taiteen museoon. Se on ihan järkyttävän iso paikka keskellä ei mitään. Iso tosi vihreä ja kaunis alue, jossa taidejutut on sijoitettu ympäriinsä puistoa omiin gallerioihin ja yksiköihin. Siellä kierreltiin aikalailla koko päivä ja takaisin oltiin kuuden jälkeen. Ei siinä kauaa jaksanut enää pysyä hereillä, vaan meni syömisen jälkeen nukkumiseks.

Sunnuntaina aamupalan jälkeen lähettiin jo ajamaan kohti kotia ja perillä oltiin kahdeksan aikaan illalla, enemmän kuin väsyneinä..