Uniforme, futebol e português

Tuommoselta mä suunnilleen näytän joka arkipäivä kun lähen kouluun, kenkiä lukuunottamatta. Flipflopsit ei oo sallittuja, niin tennareilla mennään. Paita ei tosiaan oo mikään kamalan komia, mutta kyllä toi nyt menee. Luokassa mulla muutenkin yleensä villapaita tai huppari päällä, niin ihan sama.. Eipähän tarvi aamusin miettiä et mitä laittaa päälle.

Eilen mulla tosiaan oli futistreenit ja oli kieltämättä aika kokemus pelata tuolla noin +33 helteessä. Treeneissä meitä oli mun lisäks vaan kaks tyttöä + joku poika. Kuulemma joukkueessa on muuten paljon tyttöjä mut aika moni lopettaa kun koulu alkaa ja osa on päässyt joistain valinnoista pelaamaan parempiin joukkueisiin.
Treenien rakenne oli lähinnä et pikanen alkulämpö, pikaset venytykset, parit pujotteluhyppelykuljetusvatsat ja sitten päällä palautuksia ja rinnalla haltuunottoja. Semmosta perussettiä. Loppuaika sit pelattiin, eli varmaan joku 30min? Varmaan vähän enemmän, koska treenit itessään kesti noin 1,5h. Näiden pelitapa on tosi erilainen verrattuna siihen mitä se on Suomessa. Nää menee mieluummin itse kuin syöttää, mikä saa mulla päässä kaikumaan ne kaikki saarnat yhdeksän vuoden ajalta pallon jakamisen tärkeydestä... haha. Meen vielä ens tiistaina treenaamaan ja sit katotaan et jatkanko tuolla, vielä en oikee osaa sanoo juuta enkä jaata. Ainiin, täällä ei tekonurmella saa pelata pläägillä, jotka tarkotettu nurmelle. Pakko olla joko hiekkanappulat tai futsal-kengät. No itellänihän ei tietenkään kumpiakaan oo täällä mukana nii menin aluks lenkkareilla mut ei ne jalassa jaksa mitään tehä niin menin sit lähinnä sukillaan..

Tänään käväsin ulkona sekalaisella porukalla joka muodostui muista vaihtareista ja brasilialaisista, kun Siiri kysy jos tahtoisin lähteä. Istuskeltiin vaan lähinnä, ei mitään kovin ihmeellistä. Vaihtareista kaikki oli olleet täällä jo sen suunnilleen puoli vuotta ja moni kehu miten puhun portugalia jo tän verran vaikka oon ollut täällä vasta kuukauden.. Jotenkin tommoset kehut merkitsee enempi kun tulee toisen vaihtarin suusta, jolla on vertailukohteita ja noin. Kovin olen iloinen! Kauhean kauaa en ulkona ollut, kun alkoi sataa ja kouluviikon jäljiltä univelkaa on kertynyt tilille mukavasti.

Kotimatkalla puhuin taas paille hirmusesti, kerroin muun muassa et söin jäätelön, koska Suvilla ei oo täällä mitään ongelmia maitotuotteiden kanssa vaikka on myös laktoosi-intolerantikko ja tahdoin kokeilla miten mun vatsa reagoi. Vielä oon selvinnyt oireitta..
Kotona myöhemmin juteltiin et miten maito on erilaista täällä ja Suomessa ja että miten jollain brasilialaisella ei täällä ole mitään ongelmia maidon kanssa, mutta Suomessa saattaisi iskeä laktoosi-intoleranssi.
Musta on ihan superhienoa et pystyn jo keskustelemaan portugaliksi jotain, tuntuu aika uskomattomalta vasta kuukauden jälkeen. Tiedän että hehkutan kielen oppimisesta koko ajan, mutta musta se vaan on niin tajuttoman loistavaa ja aina kun on puhunut portugalia niin se siitä seuraava onnistumisen tunne on jotain mitä en vaihtais mihinkään!