Kielimuuri

Vaikka mulla portugali sujuukin jo ihan okei ja ymmärrän yleensä mitä mulle joku hitaasti selittää, niin välillä menee vähän ohi. Eilen illalla hostäiti puhu mulle paista ja pizzasta jotain ja aattelin et okei, syödään varmaan illalla pizzaa ja painuin onnellisena suihkuun. Suihkun jälkeen rennosti laitoin pyjaman päälle ja chillailin, kun hostäiti tulee yht'äkkiä ihan laittautuneena mun huoneeseen et "vamos?". Jäi sellanen pikkujuttu ymmärtämättä, että mennään ULOS syömään, haha. No ei siinä mitään, hostäidillä oli hauskaa kun puin, meikkasin ja laittauduin ennättysvauhtia, haha. Ja oikeasti ei olisi ollut edes kiire, kun päädyttiin myöhemmin odottelemaan paita vajaa 10min. Olisin ehtinyt kuivata hiukset!
Mutta joo, tälläsiä täällä tapahtuu vähän väliä, kun lähtö paikkaan A tai B saattaa tulla kahden minuutin varoitusajalla. Alan jo tottua siihen ettei pyjama päällä voi hillua koko päivää, vaan fiksuinta on olla koko ajan lähtövalmiina!

Ilta meni kuitenkin hyvin, huolimatta pikku kielimuurista, haha. Pizza oli tosi hyvää ja seura loistavaa, poskiin sattu kun nauroin ja hymyilin niin paljon. Mun hostperhe heittää koko ajan kauheesti läppää ja niiden seurassa on aina hauskaa. Eilen mukana oli kans Pedron serkku, joka on jotain vajaa 30 ja kannattaa erittäin pahaa ja huonoa Atléticoa ja puolet illasta sai taas kuulla tätä Cruzeiro vs. Atlético.. Sanoinkin et tätä mä sit kuuntelen koko vuoden!
Jossain vaiheessa iltaa nää tykkäs alkaa selailemaan mun sanakirjaa ja Pedro hienosti muodosti mm. lauseet "he is trying to turmella my father" ja "i'm tyytyväinen" haha ! Ja laittakaapa joskus joku ulkomaalainen sanomaan kalkkarokäärme..

Kouluun meen maanantaina ja kouluna on nyt siis sama kuin Pedrolla, eli Darwin. Koulupukuna mulla tulee olemaan sinivalkonen (whoo) T-paita. Se paita ei oo ihan kamala, mutta ei se kyllä kauheen kauniskaan.. Pistän kuvan siitä kunhan saan sellasen paidan itelleni ens viikolla.
Eilen käytiin hostäidin kans ostamas mulle koulutarvikkeita (=vihko) ja olo oli ihan ekaluokkalaisella. Eikä tota tuntemusta vähennä se, että kaikki koko ajan kyselee millon meen kouluun ja on ihan innoissaan kun kerron, että maanantaina.

Pari päivää sitten tapasin kans mun aluevalvojan ja kävästiin tossa meidän vieressä (tai oikeastaan edessä) olevalla rannalla istuskelemassa ja juttelemassa siitä et miten mulla menee täällä. Vinicius on tosi rento ja sen kans oli kivaa jutella! Kun tulin kotiin, niin se oli eka kerta kun menin yksin rakennuksesta B rakennukseen A ja kotiin avaten oven ihan itse avaimilla! Hieno suoritus, haha.

Täällä kaikki sujuu hyvin, eikä mitään ongelmia ole. Siitä saattaa kertoa kans se, et näin viime yönä painajaista, että YFU antoi mun olla Brasiliassa vaan 6kk. Se uni oli ihan kamala, itkin siinä Suomen YFUlle että niiden on pakko päästää mut takas Brasiliaan ja varailin jo lentoja..

Beijos,
Netta