Suomalaistytön vuosi samban, karnevaalien ja jalkapallon maassa keskellä vierasta latinokulttuuria ja uutta kieltä.

maanantai 24. toukokuuta 2010

4 kuukautta

Viikonlopusta ja micaretasta kirjotan myöhemmin kunhan saan sen (pitkän) tekstin valmiiksi..

Tänään on neljä kuukautta siitä, kun lähin Suomesta. Aika on kulunut järjettömän nopeasti, mikä on ihan kamalan pelottavaa. Puoliväliin on nyt enää 1,5kk ja pelkään, että aika loppuu käsiin vaikka on mulla vielä yli 7 kuukautta aikaa. Mulla on nyt vaan niin hyvät fiilikset olla täällä, että en millään tahtoisi täältä koskaan pois. Rakastan olla täällä.
Huomaan, että oon tullut yli siitä vaiheesta missä vertasi asioita täällä Suomeen ja piti asioita siellä parempina. Nyt toi on kääntynyt päälaelleen ja huomaan, että arvostelen asioita Suomessa aika rankalla kädellä ja paheksuvasti - täällä niin moni asia on paremmin. Oikeastihan asia ei ihan noin taida olla, mutta alan jo olla niin tottunut täällä kaikkeen ja pitämään niitä normaaleina ja "oikeina".
Kutsutaan varmaan myös sopeutumiseksi.

2 kommenttia:

  1. Siis VIELÄ 7 kk jäljellä...

    VastaaPoista
  2. tiedän tunteen ja sitä ei pysty selittämään että joku ymmärtäisi?

    aina kun olen espanjassa tuntuu kuin olisi "kotona"

    VastaaPoista

  © Blogger templates Newspaper II by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP