Suomalaistytön vuosi samban, karnevaalien ja jalkapallon maassa keskellä vierasta latinokulttuuria ja uutta kieltä.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Rehellisesti

Valehtelisin jos väittäisin etten olisi vähän maassa. Loma alkoi ja mulla kaikkia kivoja suunnitelmia, joten oikeastihan mun pitäisi olla innoissani. Jostain nurkan takaa on kuitenkin iskenyt pieni Suomi-ikävä. Mä en tahtoisi palata sinne, mutta ikävöin elämääni Suomessa.
Kaikki täällä on oikeasti hyvin, mutta tälläiset tunteet on iskeneet jostain. Ihan varmasti kärsin jostain puolivälimasiksesta.

Varmasti vielä myöhemmin tänään pääsen fiiliksiin, miten rakastan Brasiliaa jne. koska vaihtovuosi on yhtä pirunmoista vuoristorataa, mutta nyt oon vaan vähän väsynyt tähän. Ja kaipailen Suomea.

3 kommenttia:

  1. Noita kausia tulee ja menee, kuuluu asiaan.
    Täällä on tasanen ikävä koko ajan eikä mitään kausia...

    VastaaPoista
  2. varmaan viimeinen suurempi tunneelämys ennenkuin
    alkaa aika ottamaan siivet ja huomaat olevasi lähdössä???????
    besos

    VastaaPoista
  3. Monet sun kokemukset kuulostaa ihan mun kokemuksilta! Mulla oli tuollainen kausi aikalailla samoihin aikoihin kesä-heinäkuun aikoihin. Ja en ymmärtänyt miksi ihmeessä, koska elämä oli tosi kivaa ja kaikki järjestynyt... Se kesti jonkin aikaa ja sitten alkoi ihan parhaat ajat, jotka oli alkuaika potenssiin 1000. :)

    VastaaPoista

  © Blogger templates Newspaper II by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP