Läksiäisiä

Maanantaina oli illalla mun luokkalaisen ja naapurin Júlian läksiäiset täällä meidän rakennuksen juhlatilassa ja eilen keskiviikkona samaisessa paikassa toisen naapurin Isadoran läksiäiset. Molemmat meni aikalailla samalla kaavalla, että kirjoteltiin viestejä lippuun, syötiin hyvin ja juteltiin kavereiden kanssa. Belgialainen Yasmin oli myös molemmissa ja ollaan muutenkin oltu enempi tekemisissä ja sieltä se mun englantikin on palaillut siedettäväksi! Enmä kuitenkaan täällä englantia niin kamalasti puhu, että relax, edelleen pääpaino on siinä portugalissa. Keskiviikkona Isadoran läksiäisissä puhuin ihan kamalasti ja kiesus tätä ylpeyden määrää :D Mun portugalia kehutaan tosi paljon ja koululaiset sanoo miten ne on ylpeitä musta, hih.

Júlia lähti tänään aamulla kohti Itävaltaa ja mäkin olin lentokentällä hyvästelemässä. Ei koskaan oltu kamalan läheisiä, mutta silti se meni vollottamiseksi lentokentällä. En vaan kestä kattoa kun muut itkee ja varsinkin kun Júlian pikkusisko itki, niin laitto itkettämään kamalasti. Muutenkin kun näki miten perhe ja ystävät hyvästeli ja tiedän, että miten ikävä niillä tulee, niin alkoi vaan miettimään sitä omaa perhettä ja ystäviä Suomessa ja lopulta ei enää edes tiennyt että minkä takia itki. Ikävä on kova!
Ajattelin mennä lentokentältä kouluun vielä, mutta unohdin sanoa mãelle eilen, että kirjoittaa autorisaation myöhästymisestä ja silleen, niin en jaksanut ottaa riskiä, että en pääsisi kouluun sisälle. Eikä mulla olisi ollut siellä jäljellä kuin joku pari tuntia, että yksi ja sama.. Painuin sitten kotiin Júlian äidin kyydillä Isadoran ja Yasminin kanssa ja koska Yasmin oli unohtanut avaimen, niin käytiin ensin meillä heittämässä mun kamat tänne ja mentiin Isadoran luokse tappamaan aikaa.

Eilen iltapäivällä mun hostvanhemmat lähti Las Vegasiin ja takaisin ne tulee 9.9, eli mun syntymäpäivänä, ja siihen asti oon mun isovanhempien kanssa. Vähän kyllä kyrsii, koska vaikka oonkin kotona, niin silti en osaa olla ihan rennosti, koska en tunne mun isovanhempia täällä NIIIN hyvin. Ja silleen kun joutuu kaikkia menemisiä selittelemään ja silleen. Mutta ei se ole kuin viikko, että ehkäpä mä kestän. Huomenna perjantaina ollaan menossa Guarapariin! Siellä ollaan sitten koko loma keskiviikkoon asti ja todella toivon hyvää säätä, että voin makoilla rannalla hankkien rusketusta.

Ensi viikolla täytän vihdoin 18!!!! Ja hostit palailee kotiin. Perjantaina Isadora lähtee Saksaan ja meen vollottamaan vähän lisää lentokentälle. Iltapäivällä on luokkien väliset futsal-pelit, joissa meinaan pelata ja tiedän jo nyt että pataan tulee aika kovalla kädellä :D
Lauantaina ilmeisesti festaaaaaaaaaaa, mutta vielä ei oo asiaa keskusteltu ihan loppuun asti perheen kanssa.. Lippu kuitenkin on jo hankittu, haha. Mun synttäreiden kunniaksi on varmaan myös tulossa jotain, mutta kattoo nyt että mitä keksii. Luokkalaiset uhkailee heittää mut uima-altaaseen ja muuta vastaavaa kivaa, katotaan että mitä tulee!