Netta no Brasil

Eilen aamupalan jälkeen lähdettiin autolla kiertelemään Vitóriaa ja nää näytti mulle paikkoja. Kierreltiin ympäriinsä siellä täällä enkä tosiaan tiedä missä kaikkialla käytiin..
Aluksi käytiin favelan juurella viemässä jollekin näiden tuntemalle naiselle jotain, se ei ollutkaan ihan niin hökkelikköä kun luulin, vaan näytti jopa melkein kivalta . Vitória on tosi kaunis. Jossain vaiheessa käytiin semmosella klubilla missä nää käy, Clube Ítalo Brasilero tai jotain vastaavaa, siellä oli just uima-altaita, futsal-sali, futiskenttä, tenniskentät, grillauspaikkoja ja semmosta. Sieltä oli kivat näkymät Vila Velhan ja Vitórian välissä olevalle sillalle.


Sisätiloista en tiä kun ei käyty siellä. Tuolla tullaan ilmesesti käymään useemminki. Käytiin myös katsomassa rantaa, minkä nimeä en muista, mut se on kuulemma yks hyvistä rannoista.

Klubilta lähdettiin käymään Vila Velhan puolella. Toi silta on kyl oikeesti tosi hieno. Sen päältä näkee hienosti sekä Vila Velhan et Vitórian puolelle. Vila Velhassa mentiin jonkun tosi ison mäen päälle katsomaan 500 vuotta vanhaa kirkkoa. Kirkko nyt itsessään ei ollu kovin kummonen, kun ei noi kirkot muutenkaan oo ihan se mun juttu, mutta sieltä mäen päältä oli tosi hieno näköala!!


Eilen tosi kuuma päivä, aurinko paistanut lähes pilvettömältä taivaalta koko ajan ja asteita varmasti ainakin 35. Tuolla mäen päällä olikin ihanaa kun oli tosi voimakas tuuli, oli sen ansiosta jopa ihan siedettävää olla!

Vila Velhasta lähdettiin takasin Vitóriaan ja mentiin syömään São Pedro nimiseen paikkaan, joka kuulemma on tosi perinteinen ravintola ja se on erikoistunu kalaruokiin. Mun ei tarvinnu miettiä että mitä syön kun perhe halus että maistan jotain Espírito Santolle tyypillistä ruokaa. Alkuruoaksi oli rapua tarjoiltuna niin että se vielä oli siinä kuoressaan ja siitä se sit lusikoitiin. Päälle oli ripoteltu vähän juustoa ja itse rapu näytti ihan tonnikalalta mut en muuten tiedä yhtään mitä siinä oli, hyvää kuitenkin! Sen seuraks oli tarjolla jotain rantahiekalta näyttävää jauhojuttua, joka maistukin vähän hiekalta. Pääruoaksi oli iso patajuttu, missä oli kalaa, katkarapuja, tomaattia ja jotain yrttiä. Se kaikki lillu jossain kastikkeessa mikä oli tosi hyvää. Katkaravut on täällä jotenki iso juttu, niitä on tarjolla jokapaikassa ja alan jo tykkäämään niistä tosi paljon! Ton patajutun seuraks oli jotain tosi jäykkää ja hyytelömäistä kastikejuttua, nimeä en muista, mut hyvää sekin oli vaikka en yhtään tiedä mitä siinäki oli! Noiden lisäks oli tietenkin riisiä.



Syömisen jälkeen lähettiin supermercadoon eli supermarkettiin ja sitä oon oikeesti odottanu koko mun täällä Brasiliassa olon ajan! Haha. Oli niin kivaa kattoo mitä kaikkee Brasilialaisesta ruokakaupasta löytyy. Hedelmäosastolla kattelin kaikkii hedelmii mistä koskaan kuullukaan ja koitin muistaa nimiä. Etukäteen aattelin et laktoosi-intolerantikkona vois olla hankalaa olla täällä, mut uskallan väittää et helpompaa täällä on ku Suomessa. Soija-tuotteita löytyy nimittäin hirveesti, soijamaitohylly on niin ihanaa katottavaa! Kokonainen hylly täynnä erimakusia soijamaitoja, nam. Kasvissyönnin kanssa mulla ei oo myöskään tän perheen luona ongelmaa, koska näillekin se on ihan okei ja mua on valaistu, että täällä Brasiliassa ei oo ihan maailmanloppu jos kieltäytyy liharuoasta. Eli tuun sit takasin onnellisena kasvissyöjänä, joka ei 6 vuoteen oo syönyt punaista lihaa, ha.

Illalla tänne tuli hostisän veljenpoika ja sen vaimo viettää aikaa. Se veljenpoika, jonka nimeä en muista, on ollu vaihdossa Hollannissa ja sen vaimo Jenkeissä. Oli tosi kivaa vaan hengailla parvekkeella ja jutella kaikesta. Vaikka multa meneekin vielä suurin osa jutuista ohi, niin ymmärsin jotain ja mulle puhutaan välillä osittain englanniksi. Mua koitetaan kovasti vetää kahteen suuntaan futisjengien välillä; Athletico tai Cruzeiro. Pedro ja hostisä kannattaa Cruzeiroa ja hostäiti Athleticoa. Näillä on sellanen pullonavaaja, josta aina kun avaa pullon, niin kuuluu joku Cruzeiron laulu, haha. Jos jonkun sanan kuulen usein nii se on just Cruzeiro, vähintään 20 kertaa päivässä ja menee kevyesti kyl lähemmäks 50.. Ollaan kuulemma joskus menossa Belo Horizonteen kattomaan niiden futismatsia, kivaa!

Pai (hostisä) ja Pedro soittaa molemmat kitaraa ja lauleskelee, nii siinä kun hengailtiin parvekkeella nii aina välillä joku soitti jotain. Pain veljenpoika soittaa kans ja sil on kuulemma bändikin ja kun kerroin et oon soittanu rumpuja epätoivosesti pari kuukautta, nii se sano et voin joskus mennä niiden treenikämpälle soittamaan. Tuskin koskaan toteutuu mut ihan kiva, haha.

Myöhemmin meille tuli käymään vielä naapurit, joista toinen oli ollu Australiassa vaihdossa. Lähipiiristä siis löytyy ex-vaihtareita paljon! Ton perheen lapsiki (tosin nykyyän jo joku vajaa 20?) on ollu Belgiassa vaihdossa. En kyl kauheesti ehtinyt juttelemaan niiden kans koska tossa vaiheessa mulla jo silmät alko vähän lipsumaan, kun kello oli jo reilusti päälle 2..

Tänään lähdettiin heti aamupalan jälkeen rannalle, joka oli semikaukana, jossain pienessä naapukaupungissa, oisko ollu Serra nimeltään. Se ranta oli tosi kaunis ja tykkäsin siitä kyl paljon enemmän kun Copacabanasta, koska siellä näkyminä oli vain rantaa, hiekkaa ja kasvillisuutta kun taas Copacabana on ihan kaupunkialuetta. Copacabanalla aallot oli mulle turhan isoja, mutta tolla rannalla missä oltiin niin aallot oli just sopivia. En vieläkään palanut auringossa ja luulen et oon jo vähän ruskettunu, jee! Rannalla meidän kans oli pain veljenpoika ja sen vaimo, jotka siis oli meillä edellisiltana. Kun tultiin rannalta, niin mentiin vielä meidän talon uima-altaalle, jonka vesi oli ihanan lämmintä! Mulle näytettiin myös et tästä talosta löytyy sauna (!) ja kuntosali + squash-kenttä. Ja löytyy tietysti myös tenniskenttä.

Illemmalla katottiin telkkarista futista, kun Fluminense ja Flamengo pelas vastakkain. Sitä oli meil kattomassa muutama naapuri kans, haha. Flamengolla on kuulemma suurin fanijoukko kaikista brasilialaisista joukkueista ja sen kyllä huomas, kun aina ku Flamengo teki maalin niin parvekkeelta kuuli epämäärästä huutoa joka suunnasta, haha.
Pai teki iltapalaks kuulemma ainoota ruokaa mitä se osaa tehä, eli vähän niinkun munavoita, mut voin sijasta siinä oli perunaa! Semmosta epämäärästä mössöä, missä siis kananmunaa, muussattua perunaa, öljyä ja suolaa. Kuulostaa varmaan ihan mielenkiintoselta, mut oli se kyl ihan hyvää, haha.

Pelin jälkeen lähettiin Pedron + kahen naapurin, jotain ehkä 19-vuotiaita miehenpuolikkaita, kans ulos vähän kattelee Vitóriaa. Tai pääasiassa ne halus vaan näyttää mulle semmosen mestan kun Triangle, joka siis semmonen alue täällä Vitóriassa mis on tosi paljon baareja ja ravintoloita ja sellasta. Tänään sunnuntaina siellä oli aika hiljasta kuten ny ehkä saattaa arvatakin, mut kyl se vaikutti kivalta. Kuulemma perjantaisinja lauantaisin se on ihan täynnä porukkaa.

Huomenna suurimmalla osalla alkaa koulu, mut mulla EHKA torstaina. Vahan on epaselvaa, haha..

Mun hostvanhemmat on alunperin kotosin Minas Geraisista mistä myös ne juustopallot mistä puhuin aiemmin, pão de queijo, on kotosin. Meillä siis on niitä täällä aika usein ja voi apua kun ne on niin himohyviä! Rakastan rakastan! Laktaasipillereitä kuluu kun en voi olla syömättä niitä, haha. Mua infottiin että niitä ei saa Brasiliasta, mikä ei tosiaan tullu yllätyksenä, mut multa vielä onneks löytyy noita päälle sata.. Muusta ruoasta en nyt jaksa selittää, mutta tein kuvagalleriaan ihan oman kansion ruokakuville, haha. Katelkaa sieltä.

Semmmosia terveisiä kans, et oon järkyttävä coke-a-holic kun tuun takasin koska nää juo sitä koko ajan ja mä siinä mukana ja että mun R-vika on palannut siihen mennessä kun tuun Suomeen, haha.

Beijos,
Netta